SAL 1/2012 Työterveyshuollossa sanoista tekoihin
Sopimuksen tarkoituksena oli perustaa yhteinen työryhmä selvittämään työterveyshuollon kattavuutta. Kun työryhmän osalta ei kesään mennessä alkanut kuulua mitään, lähetti Upseeriliitto Pääesikunnalle heinäkuussa kirjallisen selvityspyynnön mihin välittömiin toimenpiteisiin Pääesikunta aikoo ryhtyä asian toteuttamiseksi. Selvityspyyntö uudistettiin marraskuun lopussa. Tämän jälkeen Pääesikunta järjesti nopealla aikataululla joulukuussa tilaisuuden selvitystyön käynnistämiseksi.
Tilaisuuteen osallistuivat henkilöstöjärjestöt, Pääesikunnan henkilöstöosaston henkilöstötukisektori sekä työterveyshuollon edustajat. Työterveyshuollon nykytilaa käsiteltiin työterveyshuollon toimintasuunnitelman pohjalta. Keskustelua vetivät henkilöstötukisektorin johtaja sekä työterveyshuollon ylilääkäri. Asiaa käsiteltiin hyvin avoimesti ja ratkaisuhakuisesti. Yhteisesti todettiin työterveyshuollon ja työterveyshuollollisen sairaanhoidon ennakoivien toimenpiteiden merkitys työkyvyn ylläpitämiseen, työhyvinvoinnin lisäämiseen ja sairauspoissaolojen vähentämiseen. Yhteisesti todettiin myös työsuojelun olevan yksi osa kokonaisuutta.
Henkilöstötukisektori tuntuu ottaneen nyt kopin asiasta saaden hyvää tukea työterveyshuollon ylilääkäriltä. Tilaisuudessa tuli esiin useita asioita, joihin tarvitaan muutoksia. Tarmokkaan alun jälkeen on hyvä odottaa toimivaa jatkoa. Seuraava tilaisuus järjestetään helmikuussa ja toimenpiteitä pyritään saamaan liikkeelle maaliskuussa.
Ongelmakohtia
Henkilöstöjärjestöjen kentältä saama palaute kertoo selvästi, että niissä paikoissa, missä työterveyshuollon palvelu tulee ulkopuolelta, ollaan tyytyväisiä tilanteeseen. Puolustusvoimien omiin terveysasemiin tukeutuvat taas antavat palautetta, että asiat eivät ole kunnossa. Suurimpana syynä lienee henkilöstön vähyys ja resurssien niukkuus; tahtoa varmasti löytyy.
Merkittävänä ongelmana todettiin työkyvyn ongelmatilanteiden pääseminen liian pitkälle. Asioihin puututaan liian myöhään ja vasta silloin kun tarvitaan jo kuntoutusta. Olen aikaisemminkin kirjoittanut siitä, ettei sotilasorganisaatiossa uskalleta puuttua asioihin riittävän ajoissa, vaan pelätään leimautumista. Tilanteen parantamiseksi tarvitaan suhtautumisen ja asenteiden muuttamista. Varhainen välittäminen tulee ottaa keskeiseksi kehittämiskohteeksi.
Ongelmina koetaan myös sairaanhoidon ja erityisesti työtapaturmien hoidon toteutus. Vaikeutta aiheuttaa se, että terveysasemalta uskotaan tulevan apu kaikkeen terveyteen liittyvään. Tällaista yhtä luukkua ei ole. Ensinnäkin työsuojeluun liittyviä asioita varten on työsuojeluorganisaatio (vaikka asiat olisivatkin terveydellisiä). Toiseksi työtapaturma on työnantajan ja vakuutusyhtiön – tässä tapauksessa valtiokonttorin – välinen asia. Terveysasema kyllä antaa ensihoidon ja ensiavun, mutta päätökset ratkotaan valtiokonttorin ja työnantajan välillä.
Lähetteellä tehtävien sairaanhoidon toimenpiteiden osalta on koettu ongelmaksi niiden kustannusten korvaaminen. Tässä kohtaa tulee muistaa, että työnantaja kustantaa erikoislääkärin tutkimuksen sairauden toteamiseksi ja hoidon määrittämiseksi, mutta vain oman nimetyn työterveyslääkärin lähetteellä ja hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä. Jos ulkopuolella tehtävässä tutkimuksessa esitetään lisätutkimuksia, joita ei lähetteessä ole mainittu, tulee ensin ottaa yhteys työterveyslääkäriin luvan saamiseksi. Muussa tapauksessa voivat kustannukset jäädä tutkittavan itsensä maksettavaksi. Tästä asiasta on syytä siis huomauttaa tutkivaa erikoislääkäriä.
Perheestään erillään asuvien sekä virkamatkalla olevien mahdollisuutta käyttää työterveyshuollon ja sairaanhoidon palveluita tullaan parantamaan. Tavoitteena on, että henkilöstö voi kotipaikkakunnallaan tai virkamatkalla ollessaan tukeutua mihin tahansa puolustusvoimien omaan tai puolustusvoimien kanssa palvelusopimuksen tehneen palveluntuottajan terveysasemaan.
Kustannukset ja työkyvyn ylläpito
Puolustusvoimissa sairauspoissaolojen vuosittainen kustannus on noin 45 miljoonaa euroa. Työtapaturmien aiheuttamat kustannukset ovat noin 6 – 10 miljoonaa euroa. Työterveyshuollon kustannukset henkilöä kohden ovat 336 euroa vuodessa. Sairauspäivän hinta on 250 euroa. Kun edellä esitettyjä kustannuksia katsoo, huomaa heti, että panostamalla ennakoivaan työterveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon, voi saada aikaiseksi mittavia säästöjä.
Säästötilanteessa lähdetään helposti laskemaan, että joka paikassa pitää säästää ja tuijotetaan vain senhetkiseen saavutettavaan hyötyyn, miettimättä yhtään pidemmälle. Jo muutaman sairauspäivän hinnalla saavutetaan summa, joka maksamalla saadaan hoito, jolla pitkä sairausloma saadaan huomattavaksi lyhyemmäksi ja saavutetaan säästöä. Säästöthän eivät tietenkään ole päätavoite, vaan terve ja hyvinvoiva henkilöstö, joka tekee mahdollisimman tuottavaa työtä. Tuottavuus saavutetaan kun toimitaan järkevällä tavalla panostamalla oikeaan kohtaan ja saamalla sen tuottama hyöty vähän myöhemmin. Tämä tietysti vaatii ”nenäänsä pidemmälle” -ajattelua, eikä vain euron niistämistä ensimmäisestä kohtaa, jossa se näkyy.
Työterveyshuollon toimintasuunnitelma
Toimintasuunnitelma on hyvin laadittu kattava kokonaisuus työterveyshuollon päämääristä ja tavoitteista. Suunnitelmassa on tuotu hyvin esiin puolustusvoimien erityistarpeiden ottaminen huomioon tavoitteissa ja toimenpiteissä. Yksi keskeisistä tavoitteista on tuottaa samanveroiset palvelut koko palkatulle henkilöstölle. Samanveroisuutta tulee tarkastella laajemmin ottaen huomioon mm. siirtovelvollisuuden takia erillään asuvien sairaanhoidon järjestäminen, sotilaallisten harjoitusten tuomat tarpeet jne. Erilaisten ja tasoisten työtehtävien, olosuhteiden sekä velvollisuuksien myötä voi olla myös yhdenvertaista, että palveluita suhteutetaan velvollisuuksiin, eivätkä ne ole täysin samanlaisia. Samanveroisuus ei saa tarkoittaa sitä, että ryhdyttäisiin edes pohtimaan palveluiden tason laskemista, jotta kaikille saataisiin samanveroinen palvelutaso.
Toimintasuunnitelmassa määritetyt erinomaiset tavoitteet ja toimenpiteet on saatava tapahtumaan myös käytännössä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman toteuttaminen tulisi käskeä puolustusvoimien toimintasuunnitelmassa, jotta se otettaisiin riittävällä vakavuudella ja työnantajan käskemänä kaikilla puolustusvoimien organisaation eri tasoilla. Suosittelen kaikkia puolustusvoimien upseereita lukemaan Puolustusvoimien työterveyshuollon toimintasuunnitelman 2012-2016. Lisäksi kannattaa lukea Sotilaslääketieteen aikakauslehti 1/2012 joka on työterveyshuollon teemanumero.
Upseeriliittoa on henkilöstöjärjestönä kummeksuttanut se, että puolustusvoimien työterveyshuollon ylilääkäri on sijoitettu organisaatiossa Sotilaslääketieteen keskuksen perusterveydenhuollon yksikköön. Käytännössä sijoitus on vastaavalla tasolla, kuin komppanian päällikkö. Sieltä ei puolustusvoimien hierarkiassa vaikuteta työterveydenhuollon kehittämiseen kuin usean organisaatioportaan ja esittelytahon kautta. Olisiko organisaation hyvinvoinnin kannalta tärkeän tehtävän paikka jossain muualla, vai kuvastaako nykyinen tilanne kenties työnantajan suhtautumisen vakavuutta asiaan?
Valtion henkilöstölle annettava fysikaalinen hoito
Valtiovarainministeriö määritti 24.11.2011 antamallaan kirjeellä, että fysioterapiaan sisältyvä fysikaalinen hoito koskettaa kaikkia henkilöstöryhmiä. Fysikaalisen hoidon tarjoaminen työstä johtuviin vaivoihin on mahdollista sillä edellytyksellä, että fysioterapeutti toimii työpaikan työterveyslääkärin toimeksiannosta hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä. Fysikaalinen hoito vapaa-ajan toimintoihin tai tapaturmiin liittyvien vaivojen hoitamiseksi ei kuulu työnantajan kustantamaan työterveyshuoltoon.
Valtiovarainministeriön kirje ei merkitse sitä, että henkilöstöllä olisi subjektiivinen oikeus fysikaaliseen hoitoon silloin kun haluaa. Fysikaaliselle hoidolle määritetään käytännön menettelytavat sekä mahdolliset käyttörajoitukset. Kirjeen sisältö on esitelty puolustusvoimien henkilöstöpäällikölle joulukuussa ja tammikuussa tullee päätös, kuinka fysikaalinen hoito puolustusvoimissa toteutetaan.
Valoa palkanmaksujärjestelmässä
Viimeisimpien tietojen mukaan virheiden määrä on selkeästi vähentynyt ja korjauspyyntöjen sumaa on puolustusvoimissa pystytty purkamaan. Palkeiden pullonkaula on vuorossa seuraavana. Palkeisiin on palkattu lisähenkilöstöä, jonka kustannukset puolustusvoimat maksaa palvelumaksuissaan.
Koko viime vuoden palkkatietojen kirjaaminen saatiin osassa tulosyksiköitä valmiiksi vuoden loppuun mennessä, mutta osassa joukoista se on valmis vasta helmikuun alkuun mennessä. Tietojen perusteella suoritetaan tasaukset maksamattomien ja liikaa maksettujen palkkojen, maksujen ja korvausten osalta.
Pääesikunta on antanut henkilöstölle ohjeet viime vuoden kokonaispalkkauksen tarkistamisesta. Se toteutetaan laskemalla yhteen PVHR:n palkkalaskelmasta alkuvuoden ansiot Logican palkkalaskelman kokonaisansioiden kanssa. Hämmennystä on aiheuttanut keskellä Logican palkkalaskelmaa oleva kumulatiivinen ansio. Se on verokortin tieto ja kertoo verokortin voimaantulon jälkeen ansaitun bruttopalkan. Yhteenlaskettava kokonaisansio löytyy alempaa laskelman vasemmasta reunasta.
Saatuaan tarkistettua palkkauksensa on henkilöstön ainakin vielä kerran tehtävä isompi työ ja tarkistettava kevään veroehdotuksesta ansionsa. Tämä edellyttäen, että loputkin palkanmaksun virheet saadaan korjattua, eikä palkkoja tarvitse enää tarkistella joka kuukausi. Kun (rohkenen käyttää tätä sanaa uskoen parempaan tulevaisuuteen) palkanmaksujärjestelmä on saatu kuntoon, on työnantajan syytä istua henkilöstöjärjestöjen kanssa samaan pöytään ja ruotia tapahtuneet selväksi sekä pohtia kuinka henkilöstölle syntynyt haitta ja vaiva hyvitettäisiin.
Henkilöstön tukitoimet muutostilanteissa
Valtiovarainministeriön vuoden 2007 päätöstä muutosten johtamisesta ja muutosturvasta valtionhallinnossa jatkettiin enintään 30.6.2012 asti. Päätöksen asiasisältöä uudistetaan sen jälkeen kun valtioneuvosto on tehnyt uuden periaatepäätöksen henkilöstön asemasta organisaatiomuutoksessa. Samassa yhteydessä käsiteltäneen myös puolustushallinnon tekemät esitykset tukitoimiin (mm. irtisanoutumiskorvauksen nostaminen vähintään vuoden palkkaa vastaavaksi).
Pääesikunta julkisti 21.12.2011 määräyksen henkilöstöpoliittisista reunaehdoista. Määräyksessä esitetyt tukitoimet ja niihin liittyvät toimenpiteet perustuvat edellä mainittuun valtiovarainministeriön päätökseen. Tukitoimia tarkennetaan, mikäli ne muuttuvat valtioneuvoston periaatepäätöksen jälkeen. Määräys sisältää myös reunaehtoja ja periaatteita henkilöstösuunnitteluun. Suosittelen kaikkia puolustusvoimien upseereita perehtymään ao. Pääesikunnan määräykseen, sillä se sisältää tukitoimien lisäksi kaikkia koskevia toimintaperiaatteita sekä tehtäviä ja vaatimuksia esimiehille. Asiakirja on luettavissa Upseeriliiton www-sivuilla kohdassa Puolustusvoimauudistus ja säästöt (linkki etusivulla oikeassa reunassa).
Neuvottelut virastoerästä alkavat
Puolustusministeriön kanssa käytävät tarkentavat virkaehtosopimusneuvottelut alkavat 17.1.2012 niin sanotulla ”isolla pöydällä”, eli kaikkien osapuolten yhteisellä neuvottelulla. Tämän jälkeen käynnistyvät myös eri palkkausjärjestelmien ja henkilöstöjärjestöjen kahdenkeskiset neuvottelut puolustusministeriön kanssa. Yhteisiä neuvotteluita on sovittu kolmeen ajankohtaan viimeisen ollessa 10.2.2012. Tavoitteena on saada aikaan neuvottelutulos 15.2.2012 mennessä. Upseeriliitto on sopinut lisäksi neljä kahdenkeskistä neuvotteluaikaa ministeriön kanssa.
Mikäli yhteisissä neuvotteluissa päädytään muuttamaan yhteisiä sopimuksia (mm. puolustusvoimien työaikasopimus sekä muutto- ja siirtokustannusten korvaamisesta tehty sopimus), vähentävät mahdolliset muutosten kustannukset kohdennettavaa 0,5 prosentin virastoerää. Muuten kohdennettava rahoitus neuvotellaan palkkausjärjestelmittäin.
Ensimmäinen neuvoteltava asia onkin järjestelmittäin kohdennettavan rahoituksen euromääräinen suuruus. Palkanmaksujärjestelmän tämän hetkisen toimintavarmuuden tuntien, voi ensimmäinen kohta olla koko neuvottelun vaikein. Uskotaan kuitenkin, että tästäkin asiasta päästään aiempaan tapaan hyvään yhteisymmärrykseen.
Jari Rantala
everstiluutnantti