Mistä tullaan ja mihin mennään

Tilastoyhteistyö puolustusvoimissa on parantumassa. Työnantaja toimitti syksyllä paksun nipun tilastoa puolustusvoimien palkkausjärjestelmän mukaisesta palkkauksesta ja maksetuista eri lisistä. Upseeriliitto ei vielä kuitenkaan saanut aivan kaikkea tarvitsemaansa tilastotietoa, mutta nyt yhteistyön suunta on oikea. Nykyisen käytännön voisikin kirjata muutamalla tarkennuksella tilastosopimukseen, jossa yhteistyö virallistettaisiin säännölliseen muotoon. Valtiolla on hyviä tilasto-ohjeita ja -oppaita, joista perusteet tavoitetilalle löytyvät. Miksi tilastot ovat niin tärkeitä? Ne ovat tavallaan kartta. Tilastoista selviää mistä tullaan, missä mennään ja miten saavutetaan palkkaneuvotteluissa sovittuja tavoitteita.

Upseeriliitto hyväksyi keväällä 2003 uuden palkkausjärjestelmän mahdollisimman pienellä marginaalilla, kun äänet liittovaltuustossa menivät tasan ja arpa ratkaisi valinnan. Liittovaltuustossa oli mm. epävarmuutta siitä, pitävätkö tarjouksesta tehdyt laskelmat paikkansa, vai ollaanko tekemässä ratkaisua väärältä pohjalta. Toki myös itse sopimuksen tekstissä olisi ollut parantamisen varaa, mutta tärkein huolenaihe oli saatavien korotusten taso. Joitakin huoletti suoritusarviointien ja vaativuusluokkien kehittyminen ja pysyminen sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Henki nousussa

Nyt, puolitoista vuotta sopimuksen solmimisen jälkeen puolustusvoimien palkkausjärjestelmä on osoittautunut Upseeriliiton kannalta hyväksi ratkaisuksi. Sopimusta solmittaessa arvioitu, toiselle kymmenelle nouseva keskimääräinen palkankorotusprosentti näyttää toteutuvan siirtymäkauden loppuun mennessä.

Itse asiassa vaikuttaa siltä, että puolustusvoimien upseerien osalta tavoite jopa ylittyy hieman. Tämä johtuu mm. siitä, että suoritusarvioinnit ovat keskimäärin hieman nousseet. Upseerien keskiarvo on nyt noin 3,9, kun se aiemmin oli hieman alle 3,8. Käytännössä joka kolmannen henkilökohtainen palkanosa on noussut tai nousee yhdellä pykälällä, esim. 22 %:sta 27 %:in. Tämä näkyy myönteisenä palkkakehityksenä koko upseeristonkin tasolla. Yksilön entistä suurempi vastuu omasta palkkauksestaan näkyy näissä luvuissa. Järjestelmä näyttää kannustaneen parempiin suorituksiin, mihin työnantaja on varmasti tyytyväinen. Uskon, että myös parantuneet työtulokset näkyvät puolustusvoimien tasolla. Ylivoimaisesti yleisimmät henkilökohtaiset palkanosuudet ovat 22 ja 27 %. Niissä on n. 800 ja 700 upseeria. Vaativuusluokittain tarkasteltaessa henkiosat paranevat tasaisesti vaativampiin tehtäviin siirryttäessä. Luokassa 7 henkiosa on keskimäärin alle 17 %, kun luokassa 18 keskiarvo on lähes 32 %. Koko upseeriston keskiarvo on n. 25 %.

Kehitystä myös vaativuusluokissa

Myös tehtävien vaativuudet ovat kehittyneet. Kaikkia ylimpiä vaativuusluokkia 13:sta aina 18:an asti on tullut lisää arvioitujen uusien tehtävien myötä. Vähennystä on ollut alapään tehtävissä. Tämäkin näkyy pienenä nousuna keskipalkoissa. Omat haasteensa vaativuusluokkien jakauman kehitykselle asettaa selonteon johtamis- ja hallintojärjestelmän muutos. Jotta kannustavuus säilyisi, tulee uusia organisaatioita suunniteltaessa ottaa huomioon niiden toimivuus ja ylimpien tehtävien määrä.

Upseerien palkka on tällä hetkellä keskimäärin noin 2 900 euroa kuussa. Sen päälle tulevat vielä tietenkin suoritusperusteiset sotaharjoitus- ja meripalvelukorvaukset sekä eri ilmavoimalliset lisät. Vaativuusluokittain tarkasteltuna keskipalkka asettuu luokkien 12 ja 13 väliin, siten että se on lähes luokan 13 tasolla.

Puoliväli saavutettu

Vaikka palkkausjärjestelmä on hyvää vauhtia lunastamassa sille asetettuja tavoitteita, on uudistus monessa mielessä vasta puolivälissä.

Sopimuksen teksteissä ja soveltamisessa on paljon yksityiskohtia, jotka aiheuttavat yksilöille erittäin epäoikeudenmukaisia tilanteita, vaikka kokonaisuus ei niihin kaadu. Epäkohdista keskustellaan kahvipöydässä ja luottamusmiehen puhelin soi. Tämän jälkeen asiasta neuvotellaan työnantajan kanssa.

Taulukon mukaista palkkaa maksetaan vasta vuonna 2007. Sitä ennen maksetaan vielä yleiskorotuksia kolme kertaa. Jo nyt on kuitenkin selvää, että reilun kahden vuoden kuluttua upseerien palkat ovat hypänneet aimo askeleen eteenpäin A-palkkataulukkoaikaan verrattuna.

Odotettua paremmasta kehityksestä huolimatta edelleen yli 400 korkeakoulutettua ja koulutustason mukaisia vaativia tehtäviä tekevää puolustusvoimien upseeria kuuluu Akavalaiseen alipalkkaryhmään, jossa palkka ei korkeakoulutuksesta huolimatta saavuta koko valtakunnan kaikkien työntekijöiden keskipalkkaa 2 400 euroa kuussa. Nämä alipalkkalaiset ovat pääsääntöisesti vaativuusluokissa 10 tai alle. Upseerin uraa harkitseva nuori kiinnittää huomionsa juuri näihin uran alun palkkoihin valintaansa tehdessään.

Toisaalta puolustusvoimien sisällä on epäkohtia. Muut henkilöstöryhmät saattavat vähäisemmällä koulutuksella ansaita upseereita enemmän täsmälleen samoissa tehtävissä. Tämä ei ole kestävä tilanne, vaan valtiolla on pääsopimuksen mukaisesti maksettava samansuuruista palkkaa samanlaisesta tehtävästä.

Rekrytointiin valmistauduttava

Kokonaisuutena upseeristo on hyvästä kehityksestä huolimatta jäljessä myös vastaavan vaativuustason tehtävien palkkausta yleisillä työmarkkinoilla. Se heijastuu negatiivisesti rekrytointiin suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aiheuttamassa uudessa tilanteessa, jossa kyvykkäästä työvoimasta pitää kilpailla.

Ilman lahjakkaita upseereita puolustusvoimat suorittaisi tulevaisuuden tehtäviään vajaalla teholla.

Hannu Sipilä
Kapteeniluutnantti