SAL 10/2005 Suora toiminta toi tulosta
Upseeriliitto vaati usean vuoden ajan, että kansainvälisten tehtävien palvelussuhteen ehdoista neuvotellaan ja sovitaan. Työryhmiä tuli ja meni. Selvityksiä ja raportteja laadittiin. Haluttua tulosta ei syntynyt.
Kevättalvella mitta täyttyi. Liittovaltuusto julisti kansainväliset tehtävät hakukieltoon. Kuten odotettavissa oli, työnantajan reaktio ei ollut myönteinen. Kiistan lopettamiseen tähtäävistä neuvotteluista ei ollut puhettakaan. Vähitellen Upseeriliiton vaatimus ymmärrettiin toteuttamiskelpoiseksi ja neuvottelut pääsivät todella käyntiin kesän jälkeen. Toisaalta vastuunsa tuntevat työnantajat ymmärsivät, että monissa kansainvälisissä tehtävissä avautuneet paikat olisivat jääneet ilman tehtävänhoitajaa, jos hakukielto olisi jatkunut. Sovun saavuttamiseen oli siis selkeätä painetta.
Kovan vääntämisen jälkeen sopimus allekirjoitettiin 28.9.2005. Ilmeisesti osa virkamiehistä oli ja on edelleen sopua vastaan, mutta puolustusministeri päätti asian Suomen ja upseerien eduksi. Upseeriliiton valitsema taktiikka poikkeuslupineen osoittautui toimivaksi. Jäsenille koitunut haitta minimoitiin ja samalla taattiin aikaa neuvotteluille. Kansainväliselle toiminnallekaan ei koitunut suurta vahinkoa.
Jäsenistön tuki ratkaisi
Upseeristo pysyi jopa hämmästyttävän yksimielisenä liittonsa päätösten ja toimien takana. Viikkoa ennen hakukiellon loppumista sähköpostitse tehdyssä kyselyssä 98 % jäsenistä piti tavoitetta kohtuullisena. Hakukieltopäätöstä 699 vastaajasta piti hyvänä 96 %. Ilman jäsenten tukea lopputulos olisi ollut toinen. Kaikille hakukieltoon jollakin tavalla osallistuneille ja sitä tukeneille kuuluukin suuri kiitos.
Jotkut upseerit joutuivat tekemään koviakin henkilökohtaisia uhrauksia yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Sovun osana Upseeriliitto vaatikin, että ketään ei saa asettaa muita huonompaan asemaan laillisiin toimiin osallistumisen takia. Tämä on kirjattu selkeästi hakukiellon päättäneeseen allekirjoittamispöytäkirjaan. Pari hakukiellon aikaista, oikeudellisesti epäilyttävää tapausta on eduskunnan oikeusasiamiehen selvitettävänä. Puolustusvoimilla ei ollut halua niiden omatoimiseen perkaamiseen eikä mahdollisesti lainvastaisten ohjeiden peruuttamiseen Upseeriliiton esityksestä huolimatta.
AKAVA:n, STTK:n ja SAK:n yhteinen kannanotto sopimisen puolesta auttoi palkansaajien asiaa. Toivottavasti eduskunta ottaa kannanoton huomioon laittaessaan kriisinhallintalain lopulliseen muotoonsa. Tukea tuli JUKO:ltakin. Kiitos kuuluu myös Sotilasammattiliiton hallitukselle ja puheenjohtaja Petteri Leinolle, joka ymmärsi alusta alkaen mistä on kyse ja toimi johdonmukaisesti sen mukaan.
Kantoja kaskessa
Jos hakukieltoa olisi rikkonut merkittävästi enemmän kuin tiedossa olevat kaksi upseeria, olisi koko jupakassa voinut käydä muille upseereille kalpaten. Onneksi näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan ylivoimainen enemmistö upseereista ymmärsi mistä on kyse ja toimi sen mukaan.
Päällystöliitto yritti sabotoida Upseeriliiton toimintaa monin tavoin. Pidän tätä kerrassaan omituisena, koska varsinaisen epämiellyttävän ja raskaan käytännön työn tehneen Upseeriliiton saavutuksien tiedettiin koituvan täysimääräisesti myös opistoupseerien hyödyksi. Päällystöliitto olisi ollut lähes joka neuvottelussa valmis hyväksymään työnantajan kaikki tarjoukset, vaikka ne eivät olleet lähelläkään järjestöjen aikoinaan sopimia yhteisiä tavoitteita. Selkään puukottamisen edut voi etäisesti ymmärtää – ei siis hyväksyä – jos puukottaja voi saavuttaa jotakin itselleen, mutta puukottaminen puukottamisen vuoksi ja vieläpä omaksi tappioksi on suoraan sanottuna tyhmää. Etuja voi näemmä ajaa tai olla ajavinaan monella eri tavalla.
Kuvaan sopisi, että seuraavaksi Päällystöliitto kertoisi kaiken saavutetun olevan heidän mainion neuvottelutoimintansa ansiota ja että hakukielto vain haittasi ansiokasta edunvalvontaa. Todettakoon vielä kerran: mitään edistystä ei olisi tapahtunut ilman hakukieltoa.
Uskottavuus kasvussa
Jos joku on pitänyt Upseeriliittoa saamattomana herrakerhona, joka ei ymmärrä edunvalvonnan päälle, on hänellä viimeistään nyt uuden arvioinnin paikka. Upseeriliiton organisaatiota ja toimintaa on viimeisen puolen vuoden aikana testattu monella tavalla. Opetukset on painettu mieleen. Upseeriliitto edunvalvontajärjestönä on noussut suuren yleisön tietoon. Imago ja profiili ovat parantuneet. Saatu palaute on ollut lähes yksinomaan kiittävää ja myönteistä. Jäsenmääräkin on kasvanut selkeästi.
Tältä pohjalta on hyvä ponnistaa uusiin haasteisiin edunvalvonnan saralla. Ensimmäisten joukossa on kansainvälisissä tehtävissä toimivien upseerien palvelussuhteen ehtojen neuvotteleminen ja sopiminen uuden järjestelmän mukaisesti. EU:n taisteluosastoihin osallistuvien suomalaisten upseerien ehdoista neuvotteleminen on ajankohtaista nyt.
Hannu Sipilä
Kapteeniluutnantti







