SAL 11/2005  Palkkaus oikeudenmukaiseksi

Suomalaisessa tulopolitiikassa on ollut paljon mätää viime vuosina ja vuosikymmeninä. Palkankorotusten painopiste on ollut palkka-asteikkojen alapäässä. Suurin syy tähän on ollut vähän tai ei lainkaan koulutettuja edustavien liittojen vahvuus ja toimenpiteet.

Globaalin kilpailun aikakautena palkkapolitiikkaa pitää kääntää entistä kannustavampaan suuntaan. Ensimmäiset askeleet on jo onneksi otettu. Kalliisti koulutettuja osaajia ei ole varaa päästää ulkomaille, eikä suorittavan tason työtä pidä ylihinnoitella tuottavuuden kasvua suuremmilla ”solidaarisilla” palkankorotuksilla Suomesta Kiinaan tai Viroon. Kansainvälisessä palkka- ja verokilpailussa on pakko pärjätä. Suomen sisällä myös puolustusvoimat joutuu kilpailemaan työvoimasta. Upseerin uralle on saatava nuorison parhaimmistoa.

Suomalaisten korkeakoulutettujen nettopalkkojen ostovoima on tutkimuksen mukaan koko Länsi-Euroopan huonoin. Hieman yksinkertaistettuna: missä tahansa muualla vastaavalla koulutuksella ja vastaavassa työpaikassa saa siis enemmän rahaa käteen ja tavaraa kaupasta kuin Suomessa. Epäonnistuneen palkkapolitiikan lisäksi tähän on syynä Suomen yliprogressiivinen verotus, joka leikkaa nettopalkkoja merkittävästi jo keskituloisilta. Sitä vastoin alle keskipalkkaisilla verotus on eurooppalaista tasoa tai sen alle.

Kaiken kukkuraksi upseerit ovat suomalaisten keskinäisessä vertailussa huonommin palkattuja kuin muut akateemiset. Emme pärjää edes puolustusvoimien sisällä muille vastaavan tason tehtäviä hoitaville, kuten diplomi-insinööreille tai lääkäreille.

Upseerien palkka valtakunnan keskiarvon tasalle

Yhtenä yrityksenä korjata tilannetta Upseeriliitto osallistuu AKAVAlaisten liittojen ns. alipalkkaprojektiin. Mukana on myös 12 muuta liittoa. Lähtökohtana on kaikkien korkeasti koulutettujen ja koulutustaan vastaavissa vaativissa tehtävissä toimivien palkkauksen nostaminen vähintään kaikkien suomalaisten palkansaajien keskipalkkauksen tasolle. Ei ole hyväksyttävää, että korkeakoulutus ja vaativat tehtävät eivät tuota edes kaikkien kansalaisten keskiarvopalkkaa.

Ongelma koskee puolustusvoimien palkkausjärjestelmän siirtymäkauden päättymisen jälkeenkin nuorimpia upseereita, sillä tavoiteltava säännöllisen työajan palkkataso on 2 490 euroa kuukaudessa. Luku on Tilastokeskuksen vuoden toiselta neljännekseltä tekemän tilaston mukainen. Käytännössä säännöllisen työajan palkka jää puolustusvoimien upseereilla tämän tason alle vielä vaativuusluokassa 10. Komppanioiden varapäälliköt, joukkueiden johtajat ja aselajiupseerit taistelualuksilla ovat määritelmän mukaisia, tyypillisiä alipalkattuja.

Joku saattaa huomauttaa, että juuri nämä upseerit ovat paljon sotaharjoituksissa ja meripalveluksessa, jolloin lisät nostavat kokonaisansiota merkittävästi. Näin varmasti pääosin onkin, mutta kaikkien palkansaajien keskiarvoon 2 490 euroa/kk ei myöskään ole laskettu ylitöistä tai vastaavista saatavia korotuksia. Vuodessa yli 100 vuorokautta poissa kotoa olevan ja työhön ympäri kellon sidotun nuoren upseerin palkkaa ei voi suoraan verrata säännöllistä toimistotyötä vajaat 40 tuntia viikossa tekevän palkkaan.

Parannusta on tapahtunut

Uusi palkkausjärjestelmä on vähentänyt merkittävästi määritelmän mukaisia alipalkattuja, mutta tilanne ei ole vielä tyydyttävä, sillä PvPJ:n sisällä on omituisia tilanteita. Täsmälleen samanlaisia tehtäviä hoitavat upseeri ja opistoupseeri voivat saada eri palkkaa. Joissakin tehtävissä upseeri ansaitsee paremmin ja joissakin toisissa opistoupseeri. Tilanne ei ole kestävä eikä oikeudenmukainen, vaan se vaatii pikaista oikaisua. Vähintään pitäisi laatia suunnitelma eri arviointijärjestelmien yhteensovittamisesta. Tavoite on luultavasti molemmille liitoille yhteinen. Hyvällä yhteistyöllä päästään parempiin tuloksiin.

Everstit ja kenraalit pahimmassa palkkakuopassa

Upseerien osalta suurimmat palkkausepäkohdat ovat kuitenkin korkeimmissa tehtävissä toimivien upseerien palkoissa ja verotuksessa. Työnantajavirkamiesten asema on kehno. Prikaatin tai rykmentin komentajalle n. 4 500 euron kk-palkka on kelvoton.  Sotaharjoituskorvauksia ei makseta. Vastaavissa tehtävissä tienaa merkittävästi enemmän etenkin yksityisellä sektorilla, vaikka Fortumin optiot ym. yksittäistapaukset jätettäisiinkin vertailun ulkopuolelle. Jotta tilanne paranisi, Upseeriliitto tukee täysin AKAVAn ja JUKOn kaikkia ponnisteluita kannustavamman tulopolitiikan puolesta. Tavallisten upseerien palkankorotusten tulisi heijastua myös työnantajille. Ylimmillä työnantajabyrokraateilla ei vain aina ole ollut halua huolehtia upseereista, jotka se on omiin riveihinsä haalinut.

Tällaisessa kokonaistilanteessa ei voi hyväksyä työnantajan puheita liiallisesti nousseista palkkakustannuksista etenkään upseerien osalta. Villeimmiltä huhuilta on leikattava siivet ja muistutettava, että työnantaja ei voi yksipuolisesti laskea suoritusarviointien keskiarvoja tai tehtävien vaativuusluokkia. Tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä ja suoritusarvioinnin mittari on betonoitu sopimuksella, jonka muuttamiseksi tarvitaan allekirjoitus myös Upseeriliitosta.

Käytä ääntäsi liittokokouksessa

Upseeriliiton liittokokous järjestetään Katajanokalla Marina Congress Centerissä 25.11.2005. Jokaisella Upseeriliiton jäsenellä on mahdollisuus osallistua kokoukseen ja vaikuttaa siellä tehtäviin päätöksiin. Kokouksen ehkä tärkein tapahtuma on uuden puheenjohtajan vaali, koska valittava uusi puheenjohtaja on liiton tärkein toimija ainakin seuraavat kolme vuotta. Myös liiton toimintalinjat kolmivuotiskaudeksi hyväksytään liittokokouksessa. Puheenjohtajan johdolla edetään jäsenten viitoittamaan suuntaan. Vaikuttamisen aika on nyt.

Mikäli et itse pääse paikalle, voit antaa valtakirjan jollekin joka on mm. puheenjohtajan vaalissa kanssasi samaa mieltä.

Hannu Sipilä