SAL 5/2005

Näyttäviä otsikoita

Upseeriliiton liittovaltuusto päätti yksimielisesti julistaa kansainväliset tehtävät hakukieltoon. Lehdistö kirjoitti jopa upseerien kapinasta. Työnantaja on väittänyt upseerien toiminnan olevan epäisänmaallista. Kummankaan väitteen takana ei ole tosiasioita. Hakukiellon tavoitteitakaan ei ole kaikkialla julkaistu oikein. Lisäksi on virheellisesti väitetty, että upseerit hakevat lakko-oikeutta rauhanturvatehtäviin. Mistä oikein on kysymys?

Upseeriliiton liittovaltuuston yksimielinen päätös on täysin laillinen. Kyse ei ole kapinasta. Kansainvälisiin tehtäviin hakeutuminen on vapaaehtoista; on täysin sallittua omalla päätöksellä tai järjestöpäätöksen nojalla olla hakematta tehtäviä. Kyse ei ole mistään sen kummemmasta kuin suomalaisesta työmarkkinatoiminnasta, jonka arkea työministeri Filatov valotti hyvin. Hallituksella ei ole halua puuttua lainsäädäntöteitse edes laittomiin lakkoihin, vaikka ne aiheuttaisivat satojen miljoonien eurojen tappiot.

Upseerien isänmaallisuutta ei kannata kyseenalaistaa. Olen aivan varma, että tasan 100 % upseereista on valmis puolustamaan isänmaata, jos tarve on. Silloin ei kysellä kehityskeskusteluiden tai keskustason vaativuusarviointien perään. Tästä asiasta on vannottu valoja ja annettu lupauksia. Sen sijaan missään ei ole luvattu, että kaikki upseerit haluavat olla ase kädessä muilla mantereilla viemässä demokratiaa toisille kansoille. Sitäkin moni on valmis vapaaehtoisesti tekemään, mutta kohtuullinen vaatimus on saada tehdä kollektiivinen sopimus palkoista. Palkoista sopiminen on suomalaisen ja pohjoismaisen sopimusyhteiskunnan merkki. Sellaisen mallia ulkomaille kai halutaan viedä.

Päätavoitteena sopiminen

Upseeriliiton hakukiellon päätavoite on tehdä sopimus kansainvälisten tehtävien palvelussuhteen ehdoista. Se ei sinänsä edes maksa työnantajalle mitään. Jos sopimus sisältää palkankorotuksia tai muita sisällöllisiä parannuksia, niille tulee jonkin verran hintaa. Näitäkään vaatimuksia ei kovin ihmeellisessä määrin ole esitetty. Säästynyttä rahaa pitäisi olla, koska kansainvälisten tehtävien palkkoihin ei tänä vuonna tehty täysimääräisesti edes tupon mukaisia korotuksia. Rauhanturvaajien päivärahat eivät nousseet lainkaan, vaikka kotimaassa päivärahojen korotusprosentit olivat kovia. Kyseessä on tärkeä periaatteellinen kysymys, joka heijastuu myös upseerien lompakoihin.

Upseeriliitolle ei ole tullut edes mieleen, että upseerit lakkoilisivat rauhanturvatehtävän aikana ulkomailla. Jos sopimus kansainvälisten tehtävien ehdoista tehdään, siihen voidaan kirjata lakko-oikeuden poistaminen rauhanturvatehtävien aikana, myös sopimuksettomassa tilassa. Itse asiassa nyt kun sopimuksia ei ole, ei rauhaturvatehtävissä ole taattua työrauhaa. Upseerit eivät myöskään aio lakkoilla jos Suomi joutuu sotaan, vaikka joku upseerin arjelle vieraampi sattuisi sellaista epäilemään. Rauhan aikana upseerien sen sijaan pitää varautua käyttämään kaikkia laillisia työmarkkinakeinoja, koska meitä kohdellaan kuten muitakin virkamiehiä ja työntekijöitä. Mitään erikoisasemaa ei ole - paitsi ehkä juhlapuheissa.

Vain sopimalla voidaan välttää kiire

On väitetty, että mitä moninaisimpiin rauhanturvatehtäviin voidaan joutua lähtemään niin nopealla aikataululla, että sopimuksia ei ehditä tehdä, vaan pitää olla mahdollisuus palkkojen ja muiden yksityiskohtien käskemiseen. Tämä ajatus on täysin väärä. Jos virkaehtosopimusrytmissä tehdään sopimuksia, mitään kiirettä ei ole. Sopimukseen kirjattaisiin palkkojen määräytymisperusteet. Perustana palkalle olisi yhdessä työnantajan kanssa tehty vaativuusarviointi, joka tulisi voimaan kun arviointi on rauhassa tehty. Siihen asti voitaisiin olla vaikkapa rekrytoitaessa ilmoitettavalla rauhanturvatakuupalkalla. Vaarallisissa ja huonoissa olosuhteissa maksettaisiin lisäpalkkioita enemmän kuin siististä sisätyöstä. Periaatteet olisivat siis pääpiirteittäin samat kuin nytkin, mutta yhteisesti sovitut. Tällä hetkellähän Upseeriliitto ei esimerkiksi pääse osallistumaan arviointeihin.

Hakukielto ei ollut bluffia

Upseeriliitto toivoo, että työnantaja ymmärtäisi neuvotella, sopia ja lopettaa koko kiistan mahdollisimman nopeasti. Ennen hakukiellon julistamista neuvotteluhaluja ei ollut. Kirjallinen etukäteisilmoitus ja pari suullista varmistusta viestin perillemenosta ja hakukiellon alkamisesta eivät tuottaneet mitään tulosta. Ilmeisesti Upseeriliiton luultiin vain bluffaavan tai tieto ei kulkeutunut oikeana vastuullisille päättäjille asti.

Nyt kortit on sitten katsottu. Jonkin aikaa saattaa viedä ymmärtää, kuinka vahva Upseeriliiton käsi oikeastaan on. Kun jäsenet ovat ilmaisseet laajan tukensa Upseeriliiton kohtuullisille tavoitteille, on upseereilla kaikki valtit käsissään.

Toki kiistassa voi käydä huonomminkin, jos vastoin kaikkia odotuksia rikkurien määrä nousisi korkeaksi. Yhtenäistä kadettiupseeristoa tässä kiistassa ei selätetä.

Hannu Sipilä
Kapteeniluutnantti