SAL 8/2005   Eduskunnassa vaadittiin normaalia käytäntöä

Upseeriliitto tavoittelee kansainvälisten tehtävien hakukiellolla sopimusta kv-tehtävien palkoista ja muista ehdoista.

Puolustusministerille esitettiin eduskunnassa asiasta kirjallinen kysymys: ”Pitääkö hallitus suomalaisen sopimusyhteiskunnan periaatteiden kannalta oikeana sitä, ettei normaalia työmarkkinakäytäntöä - neuvottelua ja sopimista - noudateta, kun on kyse ulkomaantehtävissä palvelevien upseerien työehdoista ja aikooko hallitus huolehtia siitä, että puolustusministeriö aloittaa välittömästi neuvottelut puolustusvoimien ammattiliittojen kanssa hakukiellon lopettamiseksi sopimalla ulkomaanpalvelun työehdoista ja turvaamalla näin suomalaisen rauhanturvatoiminnan häiriöttömän jatkumisen?”

Vastaus ei tyydytä upseereita

Puolustusministerin vastauksesta paistaa läpi hänen virkamiesalaistensa mieltymys sanelupolitiikan antamiin mahdollisuuksiin. Vastauksessa todetaan, että virkaehtosopimusjärjestelmä tai mikään muukaan kollektiivinen sopiminen ei sovi rauhanturvaamiseen. Pitäviä perusteluita väitteelle ei kuitenkaan ilmoiteta.

Vastauksessa vedotaan tehtävien vapaaehtoisuuteen. Jää kuitenkin mainitsematta, että kaikki työn tekeminen ja työhön hakeminen on koko Suomessa kaikille vapaaehtoista. Silti palkoista tehdään sopimuksia. Lisäksi vastauksessa todetaan, että rauhanturvaajien asioiden hoidossa ei ole ollut epäselvyyksiä, jotka oikeuttaisivat hakukieltoon. Myös rauhanturvaajien palvelussuhdeasioita hoitaneena minulla on eri näkemys. Toisaalta en muista viime vuosilta yhtään työtaistelua, jota työnantaja olisi pitänyt oikeutettuna.

Puolustusministeri muistuttaa, että ”sopimusjärjestelmään kuuluu täysin oikeutetusti mahdollisuus käynnistää työtaistelu, mikäli sopimusratkaisua ei aikaansaada.” Tämä kannattaa pitää mielessä jatkossa, jos kotimaassa tulee tiukkoja tilanteita. Ulkomaantehtävien osaltahan Upseeriliitto on luvannut sopimuksen myötä luopua työtaisteluoikeudesta.

Vastauksen mukaan puolustusvoimien ammattijärjestöt edustavat vain pientä osaa rauhanturvaajista, eikä kattavaa sopimusta voida siksi tehdä. Järjestäytymisasteella ei ole ratkaisevaa merkitystä, koska millään alalla ei edellytetä 100 %:n järjestäytymistä sopimisen ehtona. Sitä paitsi puolustusvoimien oma ohje mainitsee JYTY ry:n mahdollisena ammattijärjestönä reservistä tuleville rauhanturvaajille. Muut ovat lähes täysin puolustushallinnon järjestöjen jäseniä.

Sopiminen takaisi osallistumisen EU:n taisteluosastoihin

Ministerin vastauksessa väitetään edelleen, että nopea lähtö operaatioihin ei mahdollista sopimista. Käytännön tilanne on päinvastainen: valmiina olevat monivuotiset sopimukset mahdollistavat kaikkein nopeimmat lähdöt. Todettakoon myös, että Upseeriliitolla ei ole tarvetta erillisratkaisuun. Upseeriliiton aikanaan saamaan neuvottelutulokseen voivat muutkin yhtyä.

Selkeää vastausta puolustusministeriön toimenpiteistä rauhanturvaamisen häiriöttömän jatkumisen takaamiseksi ei tullut. Toimenpiteillä on kuitenkin jo kiire, jotta toiminta voisi jatkua täysipainoisesti. Poikkeuslupien myöntäminen upseereille on päättymässä ja häiriöitä tulee viimeistään alkuvuodesta. Myös EU:n taisteluosastoihin osallistuminen voi vaikeutua merkittävästi. Upseerit eivät ole valmiita sitoutumaan lähtöön konfliktialueille EU:n nimissä ilman tietoa palkasta.

Esitetty vaatimus sopimisesta ei ole kohtuuton, joten vähitellen pitäisi uskaltaa kurkistaa ulos työnantaja-poterosta. Kannattaa muistaa, että Upseeriliitto ei ole vaatinut virkaehtosopimusta, vaan muukin sopimus käy. Normaalin VES:n mukaiset palkat vuoden ulkomaankomennuksella olisivat kovat. Jos rauhanturvaaja tekisi töitä vaikkapa 12 tuntia vuorokaudessa ja olisi toiset 12 varalla, niin palkat ylityökorvauksineen menisivät katosta läpi. Lisäksi VES:n mukainen päiväraha esim. Libanonissa on 74 euroa. Upseeriliitolle riittää vähempikin. Tärkeintä on ehtojen selkeys ennakkoon, varmuus niiden sisällöstä ja toimiva järjestelmä epäselvyyksien selvittämiseen.

Keskusjärjestöjen kannanotosta tukea

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja AKAVA esittävät, että kriisinhallintatehtävien palvelussuhteen ehdoista on jatkossa sovittava neuvottelumenettelyssä puolustushallinnon piirissä toimivien ammattijärjestöjen kanssa ennen hallinnollisia päätöksiä. Upseeriliiton kanta on täsmälleen sama. Kaikkien kolmen keskusjärjestön yhteinen kannanotto on merkittävä tuki upseereille ja muille puolustusvoimien työntekijöille. Näin painavaa lausuntoa on vaikea ohittaa.

Kuten keskusjärjestöt toteavat, työntekijöillä ei ole ns. kuulemismenettelystä kaikin osin myönteisiä kokemuksia. Viime kädessä työnantaja voi aina päättää asiat oman mielensä mukaan, ”kuultuaan” järjestöjä muodollisesti. Toisin kuin on väitetty, kuuleminenkin on välillä jäänyt väliin. Puolustusvoimien ammattijärjestöt eivät ole aina edes tienneet operaatioiden alkamisesta.

Tulospalkkiot roskakoriin

Uutta palkkausjärjestelmää sovittaessa Upseeriliitto yritti saada tulospalkkiojärjestelmän osaksi sopimusta. Tavoite jäi saavuttamatta. Sittemmin puolustusvoimat päätti luopua tulospalkkioiden maksamisesta vuosilta 2005 ja 2006. Näin jätetään maksamatta jopa jo tehdystä työstä ansaitut palkkiot. Tilanne on työnantajan mukaan mahdollinen, koska tulospalkkiosta ei ole varsinaista sopimusta. Vastaava tilanne on rauhanturvaajilla: palkoista ei ole sopimusta. Onneksi sentään vuoden 2004 tulospalkkiot maksetaan, vaikka myös päinvastaista kaavailtiin.

 Hannu Sipilä
Kapteeniluutnantti