SAL 10/2006  Henkilökohtainen työsuoritus ja sen arviointi

Valtion keskustason sopimuksessa 14.12.2004 todetaan, että uudet palkkausjärjestelmät sekä niiden soveltaminen ja kehittäminen ovat valtion palkkapolitiikan ja kilpailukyvyn perusta. Näissä järjestelmissä toteutuu tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen kasvun mahdollisuuteen perustuva, varsinaiset sopimuskorotukset ylittävä palkkakehitys. Lisäksi on todettu, että järjestelmien kehittämisen tulee perustua yhdeltä osaltaan osaamispääoman kasvusta johtuvaan parempaan suoriutumiseen.

Puolustushallinnon tarkentavassa virkaehtosopimuksessa 1.9.2003 (PVPJ-sopimus) on sovittu seuraavaa. Tehtävän vaativuuteen sekä henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja pätevyyteen perustuvan kannustavan palkkausjärjestelmän tavoitteena on parantaa tehtävien, niistä suoriutumisen ja palkkauksen vastaavuutta, tukea johtamista, henkilöstön osaamisen kehittymistä ja vaativampiin tehtäviin hakeutumista sekä parantaa puolustusvoimien kilpailukykyisyyttä työnantajana.

Henkilökohtainen työsuoritus arvioidaan järjestelmällä, jonka pääkriteerit ovat tuloksellisuus, ammatinhallinta ja toiminta työyhteisössä. Esimies ja alainen arvioivat vuosittain alaisen henkilökohtaisen työsuorituksen. Henkilökohtainen palkanosa määräytyy kahden viimeisimmän vahvistetun suoritusarvioinnin tuloksen keskiarvon perusteella. Suoritusarvioinnissa arvioidaan henkilön henkilökohtaista työsuoritusta (vaati-tehtävässä) arviointijakson aikana 12 alakriteerin avulla. Kriteerien sisältämiä asioita tarkastellaan suhteessa kyseiseen tehtävään. Arvioinnissa on käytettävä ohjeistuksen mukaisia tasokuvauksia laaja-alaisesti, eikä mitään suositeltavaa keskiarvoa saa antaa.

Mikäli henkilökohtainen työsuoritus on arvioitu ja vahvistettu muutoin kuin vuosittaisen suoritusarvioinnin yhteydessä, henkilökohtainen palkanosa maksetaan vahvistuksen jälkeen arviointia seuraavan kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lukien.

Henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin laskiessa samassa tehtävässä enemmän kuin yhden pisteen arviointi uusitaan kuuden kuukauden kuluttua. Tehdyn arvioinnin tulosta ei oteta huomioon, vaan ennen uuden arvioinnin suorittamista henkilökohtainen palkanosa suoritetaan vanhan arviointituloksen perusteella, kunnes uusinta-arviointi on toteutettu.

Henkilön siirtyessä uuteen tehtävään edellisen tehtävän henkilökohtainen palkanosa säilyy euromääräisesti samansuuruisena, kunnes henkilön työsuoritus uudessa työtehtävässä arvioidaan kuuden kuukauden kuluttua. Henkilökohtainen työsuoritus tulee uudessa tehtävässä arvioida viivytyksettä viimeistään kuitenkin kuukauden kuluessa kuuden kuukauden määräajan jälkeen. Esimies ja alainen voivat sopia erityisestä syystä kuutta kuukautta lyhyemmästä arviointiajasta.

Puolustusvoimien palvelukseen tulevan uuden henkilön henkilökohtainen palkanosa määräytyy siten, että hänen henkilökohtaisen työsuorituksensa katsotaan sijoittuvan välille 3,1-3,4 siihen saakka, kunnes hänen suorituksensa on arvioitu.

Jos suoritusarviointi on jäänyt erimieliseksi, henkilöllä on oikeus saattaa arviointi tarkistettavaksi arvioinnin tehneen esimiehelle. Mikäli henkilö on tämänkin jälkeen tyytymätön arvioinnin tulokseen, hän voi merkitä tyytymättömyytensä arviointilomakkeeseen. Tämän jälkeen joukko-osaston komentaja (vast.) vahvistaa suoritusarvioinnin. Mahdollinen luottamusmiehen lausunto tulee kirjata arvioinnin yhteyteen.

Jos edellä mainitussa suoritusarviointia koskevassa neuvottelussa ei saavuteta yksimielisyyttä, asia ratkaistaan normaalin erimielisyyskäsittelyn mukaisesti.
 
Palkkausmenot alas suoritusarviointia laskemalla

Puolustusvoimissa uusi palkkausjärjestelmä on toteuttanut valtiohallinnon palkkapolitiikan tavoitetta myös osaamispääoman kohdalla. Henkilöstö on motivoitunut tehtäviinsä ja suoriutuminen on parantunut. Tämä näkyy kohonneina suoritusarviointeina. Näinhän pitääkin olla.

Tehtävänmukaisen palkkauksen yksi perusajatus on, että tehtävässä pätevöidytään ja henkilökohtainen suoriutuminen paranee kunnes on aika siirtyä vaativampaan tehtävään. Nyt uusi palkkausjärjestelmä on ollut käytössä kolme vuotta ja tehtävissä on pätevöidytty. Tuloksena on ollut valtion keskustason sopimuksessa todettu varsinaiset sopimuskorotukset ylittävä palkkakehitys.

Henkilökohtainen palkanosuus ja sen arviointijärjestelmä ei ole mekanismi, jota voidaan käyttää palkkausmenojen vähentämiseen. Kentältä on kuulunut huhuja (toivottavasti virheellisiä), joiden mukaan komentajia on käsketty laskemaan joukkonsa suoritusarvioinnin keskiarvoa. Kaikki tällaiset suunnitelmat ja ohjeistukset ovat täysin sopimuksen vastaisia. Sopimuksessa on todettu selkeästi, että mitään suositeltavaa keskiarvoa ei saa antaa. Aivan vastaavalla tavalla myös ohje laskea suoritusarviointien tasoa on sopimuksen vastainen.

Sopimusrikkomus on asia, joka käsitellään normaalin erimielisyyskäsittelyn mukaisesti. Mikäli hallinnonalalla ei päästä ratkaisuun, viedään asia työtuomioistuimeen.

Maksut peritään vaikka mikä olisi

Puolustusvoimien Palkka- ja Taloushallinnon Palvelukeskuksessa on huomattu, että palveluksesta irtisanoutuneilta on jäänyt perimättä TEL-maksuja. PVPK lähetti laskun asianomaisille henkilöille. Kyseinen lasku tavoitti myös valveutuneen evp-upseerin, joka ei jäänyt ihmettelemään, vaan otti välittömästi yhteyttä palvelukeskukseen.

Yhteydenotossa tuli ilmi, että perintäpäätöksen perusteet, johtosuhteet Pääesikunnan suuntaan sekä vastuuhenkilöt olivat evp-upseerin tekemän selvityksen perusteella epäselvät.

Päättäväinen evp-upseeri ei tyytynyt saamaansa palveluun, vaan selvitti asiaa. Tapiola-yhtiön TEL-ohjeet työnantajalle mukaan TEL-maksua ei voi jälkikäteen periä. Valtiokonttorin tarkastajan lausunto asiasta oli myös yksiselitteinen, maksua ei voi takautuvasti periä ja se jää valtion vahingoksi. Tämän jälkeen ilmeisesti PVPK:sta oltiin yhteydessä valtiokonttoriin, missä tarkasteltiin ja tutkittiin papereita ja löydettiinkin asiaan ratkaisu. TEL-maksua ei peritä, mutta koska kyseessä on kuitenkin tuloutumaton saatava, se voidaan periä palkkasaatavana. Ei tätäkään voi kuin ihmetellä. Yksityissektorilla maksua ei peritä, mutta valtiolla etsitään siihen keino.

Jari Rantala
majuri