SAL 12/2006  Palkkioista ja tiedottamisesta

Arviointiryhmien palkkioiden osalta ollaan valtiolla päätymässä sopimukseen ratkaisusta, jossa palkkio maksetaan kahdesta arviointiryhmästä. Palkkio määräytyy korkeampien tasojen ja tehtävien mukaan. Esimerkiksi, jos henkilö on kahdessa arviointiryhmässä puheenjohtajana ja kahdessa ryhmässä jäsenenä, saa hän korvauksen kahdesta puheenjohtajan tehtävästä. Palkkio maksetaan vuosittain takautuvasti. Palkkio on vuosittainen kokonaiskorvaus eikä kokouskohtainen.

Luottamusmiehet, tarkistakaa palkkauksestanne, että luottamusmiespalkkio on otettu huomioon lomarahassa. Useissa valtion virastoissa tämä palkkio on jätetty virheellisesti laskematta mukaan lomarahaan. Mikäli palkkio on jäänyt huomioimatta korvauksessanne, ottakaa yhteyttä palkanlaskentaan ja kehottakaa korjaamaan virhe. Sopimusten mukaan luottamusmieskorvaus tulee ottaa huomioon määritettäessä lomarahaa.

Avointen tehtävien hakemiseen liittyen on ilmennyt epäkohta valinnoista tiedottamisessa. Henkilöt, joita ei ole valittu hakemaansa tehtävään, eivät ole saaneet siitä ilmoitusta. Hyvän hallintotavan ja yhteistoimintalain mukaisesti on jokaisella oikeus saada tieto siitä, miksi häntä ei ole valittu hakemaansa tehtävään. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö vastasi 7.11.2006 puolustusvoimien yhteistoimintaelimen tilaisuudessa hänelle esitettyyn kysymykseen tästä asiasta. Henkilöstöpäällikkö ilmoitti selkeästi, että jokaiselle tulee vastata, miksi häntä ei ole valittu hakemaansa tehtävään.

Urapolku ja palkkaus

Edellä mainitussa PYTE:n tilaisuudessa henkilöstöpäällikkö otti kantaa myös urapolkuun ja palkkaukseen. Hänen mukaansa urapolun tulee kulkea palkkauksen mukaisesti. Tämä on aivan oikea kannanotto, urapolut tulee suunnitella ja toteuttaa tehtävien vaativuuden mukaisesti. Tässä on kuitenkin vaarana se, että tehtävän vaativuuden mukaista palkkausta pyritään manipuloimaan ja muuttamaan sitä totuttujen ja vallitsevien urapolkujen mukaiseksi. Samalla pyritään myös alentamaan koulutus- ja kokemusvaatimuksia ja näin laskemaan palkkauksia. Tehtävän luokittelussa arvioidaan tehtävän vaativuutta, siinä ei arvioida henkilöä. Tehtävän koulutus- ja kokemusvaatimusta ei saa muuttaa sen mukaan, kuka on tehtävänhoitaja. Jos tehtävään ei ole asettaa everstiä, niin sitten sitä hoitaa everstiluutnantti. Puuttuva kokemus tulee todennäköisesti näkymään tehtävässä suoriutumisen kohdalla.

Merivoimien ja ilmavoimien esikunnat siirtyvät uusiin kokoonpanoihin 1.1.2007 alkaen. Kokoonpanojen mukaiset tehtävät on luokiteltu aluetasoilla käsketyn aikataulun mukaisesti. Juuri kun tehtävänkuvaukset olivat menossa keskustason arviointiin, prosessi pysäytettiin Pääesikunnassa tehdyllä päätöksellä. Syynä on ilmeisesti ollut luokitusten liian korkea taso ja se, että everstitason tehtäviä olisi tullut enemmän kuin on olemassa everstin virkoja.

Viimeisimmän tiedon mukaan näiden tehtävien luokitukset tullaan tekemään ensi vuoden alussa. Luokitusten pysäyttämisestä ei ole annettu minkäänlaista virallista käskyä tai asiakirjaa. Merivoimissa ja ilmavoimissa käydään nyt yhteistoimintaneuvotteluja henkilöstön kanssa ilman, että heille voidaan ilmoittaa mikä on tulevan tehtävän palkkaus. Perusteluina näissä yt-neuvotteluissa esimiehet voivat käyttää vain huhupuheita ja olettamuksia. Tämä ei ole mitenkään yt-lain hengen mukaista toimintaa. Tällaisessa tilanteessa olisi pitänyt vähintään tehdä virallinen asiakirja päätöksestä. Luokitusten pysäyttämisestä päättäneen tahon olisi pitänyt avoimesti ilmoittaa, miksi näin tehtiin ja miten toiminta jatkuu.

Puolustusvoimien palkkakehitys on hidasta

Puolustusministeriön henkilöstöjohto jakoi puolustusvoimien palkkakehitystä kuvaavan yksinkertaistetun tilaston vuodesta 2002 vuoteen 2005. Tällä tilastolla oli tarkoitus osoittaa kuinka huomattavasti palkat olivat nousseet (28 milj.) vaikka henkilötyövuodet olivat vähentyneet (-367). Kun tilastoa tarkastellaan, huomataan yhden henkilötyövuoden palkkauksen nousseen 8,53%.

Valtion työmarkkinalaitoksen tilaston mukaan ansiokehitys on valtiolla ollut samassa ajassa 12,0%. Puolustusvoimien palkkakehitys 8,53% on siis kaukana näistä luvuista. Tällä ei voida mitenkään perustella puolustusvoimien rahoituksen ahdinkoa, eikä myöskään arveluttavia toimenpiteitä henkilöstön palvelussuhteen ehtojen heikentämiseen.

Henkilöstö on tärkein voimavaramme -iskulauseen sijalle näyttää muodostuvan uusi iskulause: Henkilöstö on kallein menoerämme.

Johtaminen on upseerin työn keskeistä sisältöä

Maanpuolustuskorkeakoulu antaa korkeatasoista ja yleisesti arvostettua opetusta johtamisen ja sotataidon oppiaineissa. Maanpuolustuskorkeakoulu antaa ainoana korkeakouluna opetusta sodan ajan johtamiseen. Muissa korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa annetaan johtamisen opetusta vain kyseiseen alaan erikoistuville oppilaille, ei muille. Näissä oppilaitoksissa opetus tähtää oman alansa asiantuntijoiden koulutukseen.

Henkilöstörakenteen kehittämiseen (upseeristo) liittyen on tullut esiin suunnitelmia siitä, miten siviilipuolen tutkinnon suorittaneita täydennyskoulutetaan puolustusvoimien ylempiin tehtäviin. Ajatusten mukaan siviilitutkinnon omaava suorittaa yleisesikuntaupseerikurssista vain osia, koska hänen ei ole tarvetta suorittaa koko kurssia. Sen sijaan upseerikoulutuksen omaavat suorittavat koko kurssin (maisterit). Onko tästä pääteltävä, että asiaa suunnittelevien mielestä Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettu tutkinto ei ole yhtä hyvä kuin siviilipuolella suoritettu tutkinto kun valmistaudutaan sodanajan johtamistaitoakin edellyttäviin tehtäviin?

Toisaalta edellä mainittu avaa yhdenvertaisuuden perusteella aivan uusia mahdollisuuksia. Vastaavastihan upseerikoulutuksen suorittaneet ovat lyhyen kurssin jälkeen päteviä esimerkiksi insinöörikoulutusta edellyttäviin johtotehtäviin (nimimerkillä yli kahden vuoden tekniikan opiskelut 1982-84 ja yli puoli vuotta työnjohtajana Wärtsilän Helsingin telakalla).

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille palstan lukijoille!

Jari Rantala
majuri