SAL 1/2006   Arvovaltatappio on vältettävissä

Tiehen haudattu pommi teki pahaa jälkeä: kaksi ruotsalaista rauhanturvaaja palasi reilu kuukausi sitten Afganistanista sinkkiarkussa. Myös suomalaisia rauhanturvaajia on kaatunut vuosien saatossa. Rauhanturvaaminen on usein vaarallista työtä vaativissa olosuhteissa. EU:n taisteluosastojen myötä suomalaisten kansainväliset tehtävät voivat muuttua entistäkin vaarallisemmiksi. Tappioita voi tulla.

Syksyllä Upseeriliitto ja muut ammattijärjestöt sopivat puolustusministeriön ja puolustusvoimien kanssa neuvottelu- ja osallistumisjärjestelmästä, jonka avulla määritetään kansainvälisten tehtävien palvelussuhteen ehdot entistä selkeämmällä tavalla. Sopimuksen syntyyn vaikutti ratkaisevalla tavalla puolustusministeri Seppo Kääriäinen, vaikka muutama virkamies vastaan hangoittelikin. Nyt sopimusta on alettu soveltaa käytäntöön. Ensimmäisenä neuvottelukohteena on EU:n taisteluosastojen palvelussuhteen ehdot. Niiden määrittämisellä alkaa olla kiire, vaikka kriisinhallintalain säätämisessä otettiinkin perustuslakikiistan ajaksi aikalisä.

Kolme kruunua pitää huolen pojistaan

Ruotsissa Upseeriliittoa vastaava Officersförbundet teki joulukuun puolessavälissä uuden sopimuksen kansainvälisten tehtävien palkoista. Sen syntymiseen tarvittiin puolueettoman välittäjän apua. Varsinainen ulkomaanpalkka puolustusvoimien palveluksessa oleville on jatkossa 1,3 kertaa kotimaan palkka + 850 euroa /kk. Kolmen tuhannen euron kk-palkka muuttuu siis 4 700 euroksi ulkomailla. Työnantaja voi myös korottaa laskennan pohjana olevaa kotimaan palkkaa määräaikaisesti.

Henkilökohtaisen palkan päälle maksetaan ulkomaanlisää 320 euroa/kk, johon saa lapsikorotusta 420 euroa/kk. Ulkomaanlisällä korvataan kotimaassa syntyneet ylimääräiset kustannukset. Lisäksi voidaan maksaa rauhaanpakottamislisää 210 euroa/kk. Jos upseeri lähtee ulkomaille henkilökohtaisesta urasuunnitelmasta poiketen, maksetaan korvauksena 260 euroa/kk. Kaiken tämän päälle maksetaan missiolisää 370 – 1 060 euroa/kk.

Ruotsalaisille maksetaan palvelusajalta ja matkoilta ulkomaanpäivärahaa, josta suoritetaan vähennystä mahdollisten ilmaisten aterioiden osalta. Kotimatkoja korvataan 2 - 4 kpl puolessa vuodessa kotipaikkakunnalle asti. Kotimaassa olevien valmiuskorvaus on 580 euroa/kk.

Suomen leijona empii vielä

Suomi ja Ruotsi ovat valmiudessa samassa EU:n taisteluosastossa vuonna 2008. On helppo kuvitella suomalaisten upseerien mielialat, jos naapurimaan kollegat ansaitsevat samoista töistä merkittävästi enemmän. Ruotsi on hyvä vertailukohta, koska se on liittoutumaton pohjoismaa, kuten Suomikin. Yhteiskunnat ovat pitkälti samanlaiset.

Suomessa palkoista neuvotellaan uuden järjestelmän mukaisesti. Yhteistä näkemystä ei ole vielä syntynyt. Jos EU:n taisteluosastojen palkkoja ja muita etuja ei laiteta kerralla kuntoon, voi olla että upseereita ja muuta palkattua henkilöstöä on vaikea rekrytoida halutussa määrin ennen kuin ensimmäisen taisteluosaston koulutuksen pitäisi alkaa. Rekrytointia ei voi edes tehdä ennen kuin palvelussuhteen ehdot ovat selvillä. Tulossa olisi iso tappio, nimenomaan arvovaltatappio, jos Suomi ei pystyisi epäonnistuneen rekrytoinnin takia täyttämään antamiaan lupauksia ensiluokkaisesti.

Palkattua henkilöstöä pitäisi rekrytoida ympäri maata. Rekrytoitavien upseerien johdolla järjestetään keväästä alkaen koulutus reserviläisille. Koulutus kestää vuoden 2006 loppuun, jonka jälkeen alkaa valmius. Sen aikana koko joukko on viiden vuorokauden lähtövalmiudessa siltä varalta, että EU ja Suomi tekevät poliittisen päätöksen jonkin operaation aloittamisesta.

Operaatiosta ei ole takeita

Mitään takeita ei ole siitä, että operaatiota ylipäätänsä tulee. Vaikka luottaisikin EU:n osallistumishaluihin, ei EU:n hoidettavaksi sopivia kriisejä voi taata juuri siksi ajankohdaksi, kun suomalaisten vuoro on olla lähtövalmiudessa. Edellinen tai seuraava taisteluosasto voi hoitaa homman. Rekrytoinnin varmistamiseksi pitäisikin olla riittävä taloudellinen porkkana myös koulutus- ja valmiusajaksi. Ainakaan omalla kustannuksellaan moni ei ole halukas sitoutumaan jatkuvaan matkustamiseen koulutuspaikkakunnan ja kodin välille tai luopumaan normaalista työrytmistään. Lisääntynyt työmäärä pitää korvata. Myös sitoutumisesta nopeaan lähtöön ulkomaille pitäisi maksaa asianmukainen korotus. Lähtövalmiuden mukanaan tuoma epävarmuus tulevaisuudesta hankaloittaa ja rajoittaa perhe-elämää monella tavalla. Korvaus on myös vastapaino sanktiomaksuille, jotka sitoumuksen rikkomisesta joutuu maksamaan.

Upseeriliitto on osaltaan valmis sopimaan palvelussuhteen ehdot kohdalleen. Vaikka palkat voidaan virallisesti vahvistaa asetuksella vasta kriisinhallintalain valmistumisen jälkeen, voisi sopimuksen sisällöstä tiedottaa heti. Tämä toimintatapa nopeuttaisi rekrytoinnin aloittamista.

Hannu Sipilä
Kapteeniluutnantti