SAL 9/2006  Oikeusohjeita

Keltaisilla sivuilla on tämän palstan jälkeen Vesa Mattilan artikkeli oikeustapauksesta, jossa kuljettajana toiminut upseeri tuomittiin tuottamuksellisesta palvelusrikkomuksesta päiväsakkoihin sekä korvaamaan ajoneuvon korjauskustannuksista tuhat euroa.

Tuomio on merkittävä ennakkotapaus upseerien oikeusturvan kannalta. Kun paneutuu tapauksen yksityiskohtiin, ei voi kuin ihmetellä, miten tässä tapauksessa tuomittiin tuottamuksellisesta palvelusrikkomuksesta, mutta esimerkiksi väistämisvelvollisuutta osoittavan liikennemerkin laiminlyönti ja yhteentörmäyksen aiheuttaminen on tuomittu lieväksi tuottamukseksi. Tuntuu siltä kuin upseereita koskisivat tiukemmat lakipykälät ja seuraamussuositukset kuin muita. Kaikkienhan pitäisi olla tasavertaisia lain edessä.

Sen lisäksi, että tästä eteenpäin puolustusvoimien ajoneuvolla ja leasing-ajoneuvolla ajavat ovat eriarvoisessa asemassa, on tuomiolla laajempaakin merkitystä. Kynnys saada syyte ja tuomio tuottamuksellisesta palvelusrikkomuksesta laskee myös muunlaisissa tapauksissa ja niitähän Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa riittää. Elämme keskellä määräyksiä, ohjeita ja käskyjä joita ei ole laadittu toisiinsa liittyvänä kokonaisuutena. Vanhaa sanontaa mukaillen voi todeta, että kun yhtä pykälää kumarrat, niin toiselle pyllistät.

Olen ollut Kadettikoulun ruokalassa ruudusta kertomassa, kuinka esimiehen käskyä tulee järkähtämättä noudattaa. Nyt lisäisin siihen – mikäli se ei suoranaisesti tai välillisesti pakota tekemään lain- tai määräysten vastaista tekoa. Entistä tarkemmin on syytä pohtia ja varmistaa, että tekee kaiken ohjeistetulla tavalla. Mikäli annettu aika ei riitä tai perusteet ovat ristiriitaiset annettuun tehtävään, tulee yksinkertaisesti vain ilmoittaa esimiehelle, ettei tehtävän toteuttaminen käsketyllä tavalla onnistu. Esimerkiksi ammunnan alku viivästyy, koska siirtyminen körötellään 10 km/h ajonopeudella. Näissä tapauksissa esimiehen tulee ymmärtää tilanteiden vakavuus, eikä vain päätyä perinteisesti moittimaan upseeria, joka ei pysty käskyä toteuttamaan. Tässäkin edellytetään toimintamenetelmien, johtamisilmapiirin asenteiden muutosta tai muuten työilmapiiri kärsii tarpeettomasti.

Upseerillakin on perusoikeudet

Tuntuu siltä, että kun tapahtuu mitä tahansa päivärutiineista poikkeavaa, jossa voisi olla jotain rikkomukseen edes viittaavaa, toimintamenetelmä on – esitutkinta, tutkintaosasto, syyte. Järjen käyttö, harkinta ja asian pohtiminen sekä neuvon kysyminen on paikallaan ja viisautta ennen kuin käyttää perustaistelumenetelmää – syyllisen etsintää. Onko erikoistuvassa armeijassamme käynyt niin, että kun ei olla varmoja, kutsutaan asiantuntijat aina varmuuden vuoksi paikalle. Tässä kohtaa tarkoitan asiantuntijoilla tutkintaosaston tutkijoita. Hehän tulevat paikalle toimeksiannon perusteella käskettynä ja tekevät työnsä tiukalla ammattitaidolla. Tämä ammattitaito kun vaan on sen kanssa harvemmin tekemisissä olevalle kylmän hien nostattavaa.

Vaikka kyseessä olisi esitutkinta, jossa syylliseksi epäilty on varma syyttömyydestään, on se silti erittäin stressaava tilanne epäillylle. Varsinkin sitten kun nostetaan syyte, muodostuu syytetylle taakka, joka kaivertaa koko ajan alitajunnassa. Tämä stressireaktio jatkuu pitkään vielä oikeuden päätöksen jälkeenkin, vaikka se olisi vapauttava. Oikeudenkäynnit kestävät usein vuosia, joten syytönkin syytetty on vastaavasti useita vuosia ns. löysässä hirressä. Ennen kuin nostetaan syyte vain varmuuden vuoksi tai ”pakollisen” syyllisen etsinnän takia, tulee todellakin miettiä mitä seuraamuksia se aiheuttaa. Tietenkin silloin kun on tapahtunut oikea rikos, tulee aloittaa oikeusprosessi ja kun on tapahtunut vakava onnettomuus pitää se tutkia. Onnettomuustutkinnan päätavoitteena ei kuitenkaan saa olla syyllisen etsintä, vaan onnettomuuden syiden selvittäminen vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi.

Muistakaa esitutkinnan yhteydessä, että tutkintaosaston tutkijoitakin koskevat lait ja asetukset sekä ohjeet ja määräykset, he eivät ole niiden yläpuolella. Tutkintaosaston tutkijoilla ei esimerkiksi ole mitään oikeutta tulla esitutkimaan teitä kotiinne eikä varsinkaan käyttäytyä asiattomasti kieltäytyessänne siitä ilman lakimiestä. Upseerillakin on oikeus käyttää esitutkinnassa lainopillista apua, se on lähes perustuslaillinen oikeus ja sanoisinpa jopa velvollisuus. Edellä mainittu on tapaus elävästä elämästä ja mahdolliset jatkotoimenpiteet ovat selvityksessä.

Mikäli joudutte palvelustehtävissä siihen valitettavaan tilanteeseen, että teihin kohdentuu esitutkinta, syytetoiminta tai jokin muu juridinen toimenpide, ottakaa yhteyttä lakimiehiimme. Yhteydenotto kannattaa tehdä välittömästi, eikä jäädä miettimään mitä tehdä. Asianajotoimisto Lindell Oy on ammattilainen puolustushallintoa ja rajavartiolaitosta koskevissa lakiasioissa. Sieltä saatte ohjeet ja tuen siitä, kuinka toimia missäkin tilanteessa.

Lakimiespalvelu käsittää opastuksen ja neuvonnan esitutkinnasta alkaen. Palveluun kuuluu kustannusarvio sekä arvio siitä, voidaanko ko tapauksessa käyttää Upseeriliiton jäsenilleen ottamaa palvelusasioihin liittyvää oikeusturvavakuutusta. Ensimmäiset puhelinneuvottelut maksaa Upseeriliitto.

Yksityisasioissakin ensimmäinen puhelinneuvottelu on maksuton. Jatkotoimenpiteistä ja kustannusten korvaamisesta jäsen sopii asianajotoimiston kanssa. Asianajotoimiston puhelinnumerot löytyvät näiden keltaisten sivujen lopusta.

Kadonneet vastaajaviestit

Elokuun puolivälissä olin kolme päivää koulutuksessa ja luonnollisesti puhelimeni oli äänettömällä. Sain tilaisuuden aikana useita puhelinsoittoja sekä viestejä vastaajaan. Purkaessani vastaajapalvelun viestejä meni puhelimeni ”juntturaan”.  Mikään ei auttanut ja vastaajaan jätetyt viestit pyyhkiytyivät kuunneltuina.

Mikäli olet soittanut minulle tuolloin ja jättänyt viestin vastaajaani, enkä ole mitenkään suuntaasi reagoinut, ole ystävällinen ja ota uudelleen yhteyttä.

Jari Rantala
Majuri