SAL 1/2007  Kuka on käskenyt?

Viime aikoina olemme jäsentemme edunvalvontatyötä tehdessä lähes joka käänteessä törmänneet suunnitelmiin, perusteluihin ja väitteisiin siitä, että henkilöstökuluja tulee vähentää ja palkkausmenoja pienentää. Henkilöstökulujen vähentämiseen etsitään kaikkia mahdollisia keinoja. Perusteluna on ollut, että puolustusministeriö, valtiovarainministeriö ja valtionhallinto ovat käskeneet henkilöstökulujen vähentämisen. Missä näin on käsketty? Missä puolustusministeriötä on käsketty vähentää henkilöstökuluja käskettyjen henkilöstövähennysten lisäksi? Emme me ainakaan tiedä, että näin olisi missään käsketty. Onko tuo tavoite puolustushallinnon itsensä kehittämä?

Valtiovarainministeriön ohjeet

Valtioneuvoston 23.3.2006 antamassa valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille 2007-2011 sekä sen perustelumuistiossa on annettu seuraavia linjauksia, määräyksiä ja ohjeita.

Työvoiman väheneminen yhdessä korkean rakenteellisen työttömyyden kanssa on keskeinen talouskasvua rajoittava tekijä keskipitkällä aikavälillä. Hallitus on käynnistänyt toimenpidekokonaisuudet julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi. Tuottavuuden kasvun myötä voidaan valtion palveluksessa olevan henkilöstön määrää hallitusti sopeuttaa koko kansantalouden käytettävissä oleviin työvoimaresursseihin. Julkisen toiminnan tuottavuuden kasvu vähentäisi työvoiman kysyntää julkisella sektorilla ja vastaavasti lisäisi työvoiman tarjontaa muille sektoreille.

Tuottavuutta lisäävien hankkeiden toteuttaminen vähentää henkilöstötarvetta asteittain kehyskaudella. Väheneminen on otettu huomioon toimintamenojen mitoituksessa siten, että osa säästöstä jää hallinnonalan käyttöön ja osa jää käytettäväksi valtiontalouden kehyksen tasolla. Hallinnonalan käyttöön jäävä osuus tukee osaltaan tuottavuutta lisäävien hankkeiden investointien rahoitusta ja muun muassa henkilöstön palkitsemisen ja henkilöstörakenteen kehittämistä.

Tuottavuuden toteutuksessa on tärkeää myös se, että koko valtiontalouden ohella muutoksesta hyötyvät myös toteuttava organisaatio ja sen henkilöstö ja että on riittävät edellytykset hyvän työilmapiirin ja -motivaation ylläpidolle.

Uusi palkkausjärjestelmä on käytössä tai käyttöönottovaiheessa nyt koko valtionhallinnossa ja antaa mahdollisuuden kannustaa ja palkita henkilöstöä tuottavuutta edistävästä työstä.

Valtio kantaa hyvänä työnantajana kokonaisvastuuta henkilöstöstään sekä työn jatkuvuuden että työssä jaksamisen osalta. Tuottavuusohjelma antaa myös mahdollisuuden huolehtia valtion henkilöstön palkkauksen kilpailukykyisyydestä. Tuottavuusohjelma toteutetaan yhteistyössä henkilöstön ja näitä edustavien järjestöjen kanssa.

Tiivistettynä voi sanoa, että edellä esitettyjen tavoitteiden ja keinojen päämääränä on vähentää valtionhallinnon henkilöstöä ja sitä kautta lisätä työvoiman tarjontaa muille sektoreille sekä hankkia säästöjä, joilla rahoitetaan tuottavuushankkeiden investointeja ja parannetaan valtion palkkakilpailukykyä. Yhtenä päämääränä on siis parantaa valtiolle jäävän, tuottavampaa työtä tekevän henkilöstön palkkausta.

Puolustushallinnon suunnitelmat

Puolustusministeriön henkilöstöpoliittinen strategia 2025:n luonnoksessa on todettu seuraavasti: Puolustusministeriö vastaa puolustushallinnon henkilöstöpolitiikasta ja työnantajatoiminnasta määrittämällä hallinnonalan resurssipuitteet sekä yleiset toimintaperiaatteet ja –linjaukset.

Valtioneuvoston valtion henkilöstöpolitiikan linjasta antaman periaatepäätöksen mukaisesti onnistuakseen pätevän työvoiman saannissa ja palveluksessa pysyttämisessä puolustushallinnon tulee olla hyvä työnantaja ja työyhteisö. Tämä tapahtuu huolehtimalla yleisestä työnantajakuvasta, tehtävien houkuttelevuudesta, kannustavien palkkausjärjestelmien kehittämisestä ja toimivuudesta, hyvästä työilmapiiristä sekä henkilöstön asemasta ja osaamisen kehittymisestä. Hyvän työnantajan ja työyhteisön menettelytavat edellyttävät toimivaa yhteistyötä työnantajan ja henkilöstön välillä puolustushallinnon eri tasoilla.

Puolustusvoimien vuosien 2008-2011 toiminta- ja taloussuunnitelmassa on kirjattu asioita seuraavasti: Suunnittelukaudella puolustusvoimien toiminnan ja talouden tasapainottaminen mahdollistaa resurssien kohdentamisen vuoden 2004 selonteon linjausten toteuttamiseen.

Puolustusvoimien hyvä työilmapiiri ja henkilöstön toimintakyky varmistetaan laadukkaalla henkilöstöjohtamisella ja tukemalla henkilöstön sopeutumista organisaatiomuutoksiin esimerkillisen työnantajan toimenpitein.

Näissä suunnitelmissa on henkilöstön aseman ylläpito ja kehittäminen tuotu esille yleisillä sanamuodoilla ilman konkreettisia toimenpiteitä, joilla kehyspäätöksessä esitetyt linjaukset toteutettaisiin.

Todellisuus

Valtiovarainministeriön ohjeistaman palkkakilpailukyvyn kehittämisen ja henkilöstön palkitsemisen sekä kannustamisen sijaan puolustushallinnossa etsitään jatkuvasti vain säästämiskohteita.

Puolustusministeriö ilmoitti neuvotteluissa yks kantaan, ettei sillä ole rahoitusta, henkilöstöä eikä aikaa palkkausjärjestelmän kehittämiseen. Henkilöstön palkitsemisen sekä hyvän työilmapiirin ja -motivaation ylläpidon sijaan esiteltiin 11 kohdan suunnitelma henkilöstökulujen säästämiseksi. Tämä suunnitelma sisältää muun muassa virkojen täyttökiellon (joka lisää entisestään henkilöstön työmäärää), tulospalkkiojärjestelmän supistamisen, sotilaallisten harjoitusten järjestämisen tuntiperusteisesti sekä koulutus- ja kokemusvaatimusten ja suoritusarviointien laskemisen.

Miksi näin tehdään? Syyksi on esitetty palkkausmenojen voimakasta nousua, mikä tuntuu ihmeelliseltä, koska verrattaessa muuhun valtionhallintoon, on puolustushallinto jäänyt jälkeen palkkakehityksestä. Valtiovarainministeriön ohjeiden ja kehyskohdennusten perusteella rahoitusta tulisi päinvastoin kohdentaa myös henkilöstön palkkauksen ja palkitsemisen kehittämiseen. Esitetyt säästötoimenpiteet ovat lyhytnäköisiä heikennyksiä henkilöstön palvelussuhteen ehtoihin. Säästötoimenpiteillä saadaan aikaiseksi pitkäaikaisia ongelmia, jotka kaiken lisäksi tulevat aiheuttamaan tulevaisuudessa lisäkustannuksia.

Rahoitus

Kyseenalaisten henkilöstösäästöjen – kyseenalaisten jo siksikin, että niiden vaikutus tuottavuuteen on alentava – sijaan tulisi tarkastella toimintamenojen tasapainottamista suhteessa puolustusmateriaalihankintoihin.

Puolustusvoimien TTS 2007-2011:ssa on todettu, että ilman lisärahoitusta uusien toimintamenopaineiden kattaminen on toteutettava vain kohdentamalla rahoitusta puolustusmateriaalihankintamäärärahoista puolustusvoimien toimintamenoihin. Tämä on toimenpide, joka on toteutettava sen sijaan, että etsitään säästöt henkilöstökuluista valtiohallinnon linjausten vastaisesti.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen julkaisemassa tutkimuksessa Puolustusmenojen kansainvälinen vertailu (Alho, Kaitila, Kotilainen; 2003) on todettu, että Suomen kohdalla hankintamenojen osuus puolustusbudjetista on hyvin korkea kansainvälisesti vertailtuna. Tarkasteltaessa hankintamenoja suhteessa bruttokansantuotteeseen, tutkimus toteaa vastaavan korkean tason, sillä esimerkiksi Yhdysvalloissa hankintamenojen osuus BKT:stä oli vuosina 1999-2001 vain hieman suurempi kuin Suomessa. Näin korkeasta tasosta on todellakin mahdollisuus siirtää rahoitusta toimintamenoihin.

Merkillinen asenne

Saamieni tietojen mukaan on Itäisen Maanpuolustusalueen Esikunnassa  henkilöstöalan osastoupseerien päätöksillä korvattu jo useamman vuoden ajan erillään asumiskorvauksen mukaisia kotimatkoja neljä kuukaudessa.

Muutto- ja siirtokustannusten korvaussopimuksen 5 pykälässä määrätään selkeästi seuraavaa: Virkamiehelle voidaan korvata yksi edestakainen matka viikossa 12 kuukauden ajalta. Osassa kuukausia on viisi viikkoa, joten korvaukset tulee maksaa tämän mukaisesti.

Kaikki kotimatkoista korvauksia saaneet, tarkistakaa, että olette saaneet korvaukset laskunne mukaisesti. Tämä sama koskee 24 kuukauden ajalla maksettuja korvauksia matkasta kerran kahdessa viikossa. Mikäli olette saaneet korvaukset virheellisesti, esittäkää kirjallinen oikaisuvaatimus.

Edellä mainitun asian selvittelyn yhteydessä paljastui myös, että virkamiehen (upseeri) antamaa matkalaskua oli muutettu ja alkuperäisestä poiketen hänelle oli maksettu vähemmän korvauksia. Tästä ei virkamiestä informoitu mitenkään. Asia selvisi virkamiehen verrattua tiliotettaan ilmoitukseensa. Tarkistakaa taas kaikki korvauksia saaneet, että teille on maksettu matkalaskunne mukaiset korvaukset.

Tapaukset ovat moitittavia, eivätkä ne ole hyvän hallintotavan mukaisia. Muutenkin on henkilöstöasioiden hoitajien toiminta ollut saamani palautteen mukaan kummallista. Neuvovan, ohjaavan ja kannustavan asenteen sijaan on pyritty kieltämään, epäämään ja torjumaan.

Mikkeliin on tulossa maavoimien esikunta ja sinne siirtyy koko ajan lisää henkilöstöä. Tulijat ovat joutuneet yhdessä luottamusmiesten kanssa tekemään töitä saadakseen asiat järjestykseen sekä heille kuuluvat korvaukset. Upseerin tulee pystyä keskittymään tehtävänsä täyttämiseen eikä joutua huolehtimaan ja murehtimaan palvelussuhteensa asioiden hoitoa sekä korvausten maksamista. Luottamusmiesten mukaan neuvottelut ja asioiden selvittely työnantajavirkamiesten kanssa ovat onnistuneet hyvin.

Jari Rantala
majuri