SAL 2/2007  Kikkailut pois!

Virkamieslain mukaisesti asianomaisen viranomaisen on huolehdittava siitä, että virkamiehelle annetaan virkasuhteesta johtuvat etuudet ja oikeudet sellaisina kuin ne hänelle kuuluvat. Vastaavasti voidaan todeta, että virkamiehen tulee vaatia etuuksia juuri sellaisina kuin ne hänelle kuuluvat, ei muunneltuina.

Kaikkinainen kikkailu korvausten hakemisessa on jätettävä pois. Esimerkiksi kun matkalaskua täytetään, merkitään virkamatka päättyneeksi sen mukaan mitä kello oli kun palattiin virkapaikalle tai kotiin. Jos kokopäivärahaan oikeuttavasta ajasta jää uupumaan 45 minuuttia, niin sitten se jää uupumaan. Väärä menettely on merkitä saapumisajaksi kokopäivärahaan oikeuttava kellonaika. Erillään asumisen kotimatkan korvaus laskutetaan vain tehdystä matkasta ja niin edelleen. Kikkailua ovat myös työnantajan sijaisuuspäätökset sekä sopimustekstien tulkinta niin, ettei korvauksia tarvitsisi maksaa.

Kuten tähänkin asti Upseeriliiton jäsenten tulee toimia edellä mainitulla tavalla vastuuntuntoisesti. Silloin liitto ja sen jäseniä edustavat luottamusmiehet voivat erimielisyystapauksissa lähteä luottavaisina peräämään sopimusten mukaisia etuuksia sekä vaatia työnantajaosapuolta jättämään kikkailun pois.

Avoin ilmapiiri, jossa molemmat osapuolet pyrkivät oikeudenmukaisuuteen ja rehellisyyteen, on avain neuvovaan, joustavaan ja selkeään toimintaan. Tällöin kaikki voivat keskittyä vaativampiin tehtäviin kuin perustason maksuperusteiden setvimiseen.

Luentopalkkioiden poistolla talous tasapainoon?

Osana puolustusvoimien talouden tasapainottamista on käsketty, että puolustusvoimien henkilöstölle ei enää makseta luentopalkkioita koulutustilaisuuksista. Luentopalkkioiden poistaminen oli osana myös Pääesikunnan esittelemää 11 kohdan suunnitelmaa henkilöstökulujen säästämiseksi. Upseeriliitto lausui kyseisestä suunnitelmasta, että esitetyt säästötoimenpiteet ovat lyhytnäköisiä heikennyksiä henkilöstön palvelussuhteen ehtoihin. Säästötoimenpiteillä saadaan aikaiseksi pitkäaikaisia ongelmia, jotka kaiken lisäksi tulevat aiheuttamaan tulevaisuudessa lisäkustannuksia.

Tehty päätös luentopalkkioiden poistamisesta on oiva esimerkki siitä, mitä ongelmia ja lisäkustannuksia lyhytnäköinen ja tempoileva säästötoiminta saa aikaan. Esitetyssä 11 kohdan suunnitelmassakin todetaan, että saavutettavat säästöt ovat pieniä, noin 250 000 euroa. Aiheutuvat kustannukset sen sijaan ovat paljon suurempia kun 53 euron oman asiantuntijan sijaan joudutaan palkkaamaan 549 euron ulkopuolinen osaaja. Miksi näin? (549 euroa on AKAVAn suositus asiantuntijan luentopalkkioksi)

Otetaanpa esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulu, joka on nimensä mukaisesti korkeakoulu, jonka tulee antaa korkeatasoista ja yleisesti arvostettua opetusta. Tämä edellyttää korkeakoulun omien opettajien lisäksi myös oman alansa erityisasiantuntijoiden käyttöä. Tähän asti on voitu helposti hyödyntää puolustusvoimien palveluksessa olevia henkilöitä, jotka ovat suoritusarvioinnin kohdankin mukaisesti kehittäneet osaamistaan. Nyt nämä asiantuntijat karsiutuvat pois ja tilalle joudutaan palkkaamaan vain ulkopuolisia asiantuntijoita, joille on maksettava suositusten mukaisia luentopalkkioita.

Tämä on varmaankin ollut päätöksen tekijöiden tiedossa, sillä tällaiset suunnitelmathan ovat tarkkaan suunniteltuja ja harkittuja. Maanpuolustuskorkeakoulun budjettiin lienee tulossa korotus.

Työnantaja on ilmeisesti ajatellut, että yksinkertaisesti vain jätetään palkkiot maksamatta ja asiantuntijat edelleen käyvät pitämässä luentoja tai sitten heidät käsketään pitämään niitä. Tällainen ajatusmaailma nyt valitettavasti vain ei ole tätä päivää. Henkilöstön tehtävät määritetään tehtävän kuvauksessa ja korkealaatuisen luennon valmistelu ja pitäminen on aivan muuta kuin omaan tehtävään liittyen paikalle saapuminen.

Ei palkkiota - ei luentoa

Tarkastuskierroksen jälkeen voi todeta, että muualla julkishallinnossa on selkeästi ohjeistettu, että mikäli luennoiminen ei kuulu työtehtäviin, maksetaan luentopalkkio.

Upseeriliitto suosittaa jäsenilleen, että he kohteliaasti kieltäytyvät puolustusvoimien sisäisestä luennointitehtävästä silloin kun se ei sisälly tehtävänkuvaukseen ja palkkiota ei makseta. Mikäli työnantaja käskee luennointitehtäviä, se edellyttää tehtävänkuvauksen tarkistamista ja uudelleen arviointia. Yksittäistapauksessa ainutkertaisen luentotapahtuman käskeminen edellyttää, että sitä varten osoitetaan erikseen yhteisesti määritetty valmistautumisaika sekä muut resurssit työaikana.

Puhuuko valtiovarainministeriö kuuroille korville?

Edellisessä palstassani käsittelin laajemmin valtionhallinnon toimenpiteitä tuottavuuden parantamiseksi sekä puolustushallinnon ratkaisuja niiden toteuttamiseksi. Luentopalkkioiden poistaminen on osa puolustushallinnon kummallista valtionhallinnon ohjeistuksen vastaista toimintaa.

Tämän palstan kirjoitusta edeltävällä viikolla valtiovarainministeriön tuottavuushankkeen projektijohtaja selvensi tuottavuusohjelmaa. Hän kertoi, että ministeriö on hankesuunnittelussa lähtenyt nimenomaan siitä, että hallinnonalalle jäävää säästöä kohdennetaan henkilöstön palkitsemiseen. Lähtökohtana on ollut myös se, että tämä kohdentaminen toteutetaan neuvottelujärjestelmän mukaisesti sopimalla henkilöstöjärjestöjen kanssa.

Muutama käytännön asia

Erillään asumiskorvauksen mukaisia kotimatkoja korvataan 52 kappaletta. Mikäli ei vuosiloman, virkamatkan tai muun syyn takia pysty käyttämään viikoittaista matkaa, voi korvattavan matkan toteuttaa muulloinkin. Kun on valinnut erillään asumiskorvauksen vuoden aikana, on myös korvattavat kotimatkat käytettävä ao. vuoden aikana. Kahden vuoden korvausjakson aikana matkoja korvataan 26 kappaletta kumpanakin vuonna. Korvattavat matkat ovat siis kokonaismääriä ja ne voi käyttää valittavalla tavalla joko yhden tai kahden vuoden aikana.

Osasairausvapaalta maksettavasta palkkauksesta on tehty sopimus, joka tuli voimaan 1.1.2007. Osa-aikaisen sairauspoissaolon tarkoituksena on tukea henkilön oma-aloitteista työhön paluuta pitkäaikaisen sairausloman jälkeen. Sairauslomalainen voi palata työhön sopimalla työnantajan kanssa osa-aikatyöstä. Tänä aikana hän saa palkkaa siten, että se on yhdessä osa-aikatyökorvauksen ja osasairauspäivärahan kanssa yhteensä 86 % hänen kokoaikatyön palkastaan riippumatta siitä, minkä pituista osa-aikatyötä hän tekee.

Vielä sopimustekstien kiemuroista. Useissa sopimuksissa on käytetty termiä voidaan maksaa. Tämän suomennos arkikieleen on yksinkertaisesti – maksetaan. Voidaan maksaa ei tarkoita sitä, että viranomainen voisi kussakin tapauksessa erikseen päättää, maksetaanko korvaus vai ei.

Jari Rantala
majuri