SAL 3/2007  Palkkakilpailukyvyn vahvistaminen

Valtiovarainministeriö on lähettänyt helmikuun alussa kaikille valtionhallinnon työnantajaviranomaisille määräyksen Työnantajan palkkapoliittiset kehittämistoimenpiteet 30.9.2007 päättyvällä sopimuskaudella. Tässä määräyksessä on käsketty valtiontyönantajien huolehtia palkkakilpailukyvystä varsinkin ylimmän johdon sekä esimies- ja asiantuntijatehtävien osalta. Määräyksessä on tuotu esille, että selvitykset valtionhallinnon henkilöstön ansiotasoista osoittavat palkkakilpailukyvyn olevan riittämätön erityisesti ylimmän johdon osalta sekä esimies- ja asiantuntijatehtävissä.

Määräyksen mukaan työnantajien on toimivallassaan olevilla omilla toimenpiteillään suunnatusti vahvistettava palkkakilpailukykyä. Tuottavuuden lisäämisen kautta vapautuvia voimavaroja tulee ohjata mm. kannustavaan palkkapolitiikkaan. Valtiovarainministeriö ja Valtion työmarkkinalaitos pitävät valtiotyönantajan kilpailukyvystä huolehtimista keskeisenä konsernitason tavoitteena. Valtion kannustavan palkkapolitiikan kehittämisen painopisteinä ovat parempi palkkataso ja kilpailukyky. Tämän ohella toteutetaan tulospalkkiojärjestelmiä ja muiden kannustimien rinnakkaista käyttöä.

Määräyksessä käsketyt toimenpiteet tulee rahoittaa pysyen kehyspäätöksen ja talousarvion mukaisella toimintamäärärahojen tasolla. Tämä edellyttää määrärahojen uudelleen kohdentamista näihin toimenpiteisiin.

Mitä puolustusministeriö ja rajavartiolaitos tekevät?

Tulee olemaan hyvin mielenkiintoista nähdä, mihin toimenpiteisiin puolustusministeriö sekä rajavartiolaitos ryhtyvät edellä mainitun valtiovarainministeriön määräyksen mukaisesti.

Valtion palkkapolitiikan konsernitason linjaaminen edellä mainitulla tavalla on oikein. Oikein on myös se, että palkkakilpailukykyä on käsketty parantaa suunnatusti ylimmän johdon sekä esimies- ja asiantuntijatehtäviin. Oikein sen sijaan ei ole se, että palkkojen korotuksiin ei ole myönnetty lisämäärärahaa. Kyseessä on myös työnantajan yksipuolinen toimenpide, joten siitä ei neuvotella. Edellä mainitut seikat jättävät avoimiksi monia asioita toteuttamistavan, korotusmäärien, suuntaamisen ja korotusten todentamisen osalta.

Muut pääsopijajärjestöt kuin korkeasti koulutettuja edustava JUKO tullevat vaatimaan neuvotteluja korotusten suuntaamisesta. Tämä ei saa vaikuttaa tuleviin päätöksiin tehtävistä toimenpiteistä. Käsketty linjaus on korottaa ylimmän johdon sekä esimies- ja asiantuntijatehtävien palk-kausta. Korotukset tulisi toteuttaa pääsääntöisesti asteikkotarkistuksina palkkataulukoiden yläpäähän.

Aikaisemmat valtiovarainministeriön asiakirjat ja suunnitelmat eivät ole saaneet hallinnonaloillamme aikaiseksi toimenpiteitä palkkakilpailukyvyn parantamiseksi. Nyt on annettu selkeä määräys suunnattuun palkkauksen kehittämiseen. Upseeriliitto tulee aktiivisesti vaatimaan työnantajaedustajilta tietoja toimenpiteistä, joihin valtiovarainministeriön määräyksen perusteella on tarkoitus ryhtyä.

Työnantajavirkamiehen edunvalvonta

Työantajavirkamies toimii työnantajan edustajana. Työnantaja vastaa työnantajavirkamiehen palkkauksesta ja sen kehittämisestä sekä tehtävissään tarvitsemasta koulutuksesta. Muun edunvalvonnan osalta (muun muassa kustannusten korvaukset) työnantajavirkamieskin on Upseeriliiton edunvalvontasateenvarjon alla. Oikeusturva, neuvonta, koulutus, jäsenedut ja vapaa-ajan toiminta koskevat kaikkia upseeriliiton jäseniä. Asetuksen mukaan työnantajavirkamiesten jäsenyydelle Upseeriliitossa ei ole estettä, mutta he eivät saa toimia johtotehtävissä tai päättävissä elimissä.

Juuri nytkin on hovioikeudessa käsittelyssä syyte palvelusrikkomuksesta työnantajavirkamiestä vastaan. Tätäkin upseeria tukee upseeriliiton lakimiesapu sekä vakuutusturva. Tällaista tukea ei työnantaja anna edustajilleen.

Työnantajavirkamiehenä toimineen upseerin siirtyessä seuraavaan tehtävään, joka ei ole työnantajatehtävä, hänen takuupalkkauksensa muodostuu työnantajavirkamiestehtävää edeltäneestä palkkauksesta. Tämä on työnantajan soveltamismääräykseen ehdottomana vaatima kohta. Työnantajavirkamieheksi siirtyessään upseerin tulee muistaa tuo takuupalkkauksen määräytyminen ja valmistautua siihen, ettei palkkauksen mahdollinen rajukin pudotus yllätä.

Esimerkkinä: Upseeri siirtyy JSA 15 tehtävästä JSA 18 palkkausta vastaavaan työnantajatehtävään. Toimittuaan kolme vuotta tässä tehtävässä hänet siirretään toiselle puolen Suomea JSA 16 tehtävään. Palkkaus määräytyy JSA 16 mukaan, koska takuupalkkaus on JSA 15. Palkan aleneminen on noin 800 euroa kuukaudessa. Jos uuden tehtävän myötä tulee myös siirto kauas perheestä, on ymmärrettävää, ettei tätä koe palkkiona hyvin tehdystä työstä. Toki upseeri on kolme vuotta ansainnut korkeampaa palkkaa, se pitää muistaa. Esimerkki ei muuten ole teoreettinen, näitä on tapahtunut ja tapahtuu edelleen.

Muutama käytännön asia

Kun olet alaisena allekirjoittanut tehtävänkuvauksesi, tarkista, että myös esimiehesi allekirjoittaa sen. Mikäli tehtävä on uusi tai siinä on niin suuria muutoksia, että se on arvioitava uudelleen, tarkista myös, että tehtävänkuvauksesi lähtee arvioitavaksi. Tehtävien vaativuudenluokituksia tulee vuosittain niin paljon, että jo siitä syystä yksittäisen tehtävän luokan vahvistamiseen voi mennä useita kuukausia. Tämän lisäksi on paikallis- ja aluetasoilta löytynyt kummallisia tehtävänkuvauksen “makaamisia” pitkänkin aikaa ennen arviointia. Kyseessä on yksittäisen henkilön kannalta erittäin tärkeästä asiasta. Kaikki ylimääräinen kitka arviointijärjestelmästä tulee saada pois. Järjestelmän itsensä kehittäminen on sitten tulevien sopimusneuvottelujen asia.

Omaan tehtävääni liittyen on seuraavassa muutama vastaus usein esitettyihin kysymyksiin. Pääluottamusmiehen tehtävä on päätoiminen. Pääluottamusmies on JUKO ry:n asettama ja hänet valitaan tehtäväänsä toistaiseksi (kuten muutkin luottamusmiehet). Pääluottamusmiehen virkapaikka on Pääesikunnan esikuntaosastolla, mutta työpiste on Upseeriliiton toimistossa. Upseeriliitto ry:n päätoiminen pääluottamusmies on kokonaan ja kaikilta osin vapautettu normaaleista virkaan liittyvistä työtehtävistään.

Pääluottamusmies edustaa JUKO ry:tä, Upseeriliitto ry:tä, Upseeriliiton jäsenyhdistyksiä ja osastoja sekä niiden kaikkia henkilöjäseniä virkaehto-, työehto- sekä yhteistoimintasopimuksiin liittyvissä asioissa.

Pääluottamusmiehen palkasta sekä muista virkasuhteesta johtuvista etuuksista ja oikeuksista (mm. terveydenhoito) vastaa puolustusvoimat. Rajavartiolaitoksen puolella pääluottamusmies toimii oman toimen ohella virkaehtosopimuksessa määritellyin edellytyksin.

Jari Rantala
majuri