SAL 5/2007  Siltarummusta allikkoon

Jari

Liiton puheenjohtaja on käsitellyt pääkirjoituksessaan yleisemmin puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän muuttumista. Upseerien osalta yksi merkittävä osa muutosta on maavoimien esikunnan perustaminen. Maavoimien esikunta sijoitettiin siltarumpupolitiikan päätöksellä Mikkeliin, eikä suinkaan sinne, minne se tehtyjen selvitysten mukaan olisi pitänyt sijoittaa. Tämä poliittinen päätös poikii nyt ongelmia varsinkin upseerien rekrytoinnin osalta.

Upseeriliittoon on useammalta suunnalta kantautunut tietoja siitä, miten Mikkeliin joutumista vältellään. Muun muassa kehityskeskustelusovellukseen ei uskalleta laittaa halukkuutta seuraavaksi palveluspaikaksi, koska pelätään sen johtavan siihen, että kun on kerran valmis siirtymään, niin on valmis siirtymään myös Mikkeliin. Kriisinhallintatehtävään lähtöä harkitaan todella varovaisesti, ellei ole aivan varmaa paluupaikkaa, sillä jos olet vailla tehtävää, todennäköisesti päädyt Mikkeliin.

Nämä pelot ja erilaiset välttelykeinot eivät ole Upseeriliiton toimistossa keksittyjä satuja, vaan valitettavan yleistä henkilöstön huolta. Yksi syy välttelylle on se, että Mikkeliin siirtyvät upseerit pääosin tulevat asumaan perheestään erillään. Korvaukset erillään asumisesta, puolisoiden taakasta kotona sekä yleisesti elämän laadun heikkenemisestä eivät ole kohdallaan.

Tulevaan sopimuskierrokseen liittyen olisikin nyt oiva tilaisuus työnantajalle osoittaa tärkeimmän voimavaransa – henkilöstön – tärkeys ja tehdä kaikkensa asioiden korjaamiseksi. Tämä ei sisällä vain korvausten saattamista kohdalleen, vaan myös ohjeiden, menetelmien ja yleisen suhtautumisen saattamista vastaamaan nykyajan työelämän vaatimuksia.

Ei merkkejä palkkapolitiikan kehittämisestä

Valtiovarainministeriö edellytti helmikuun alussa kaikille valtionhallinnon työnantajaviranomaisille lähettämässään määräyksessä Työnantajan palkkapoliittiset kehittämistoimenpiteet 30.9.2007 päättyvällä sopimuskaudella erilaisia toimenpiteitä. Toteutuksen osalta käskettiin seuraavaa: Palkkapoliittisen aseman tarkastelu tulee tehdä siten, että toimenpiteet voidaan toteuttaa kuluvan, syyskuussa 2007 päättyvän sopimuskauden loppuun mennessä ja että ainakin osa niistä voidaan tarvittaessa toteuttaa jo kevätkauden 2007 tulos- ja kehityskeskusteluihin liittyen.

Vielä emme ole nähneet tai kuulleet merkkiäkään näiden toimenpiteiden suunnittelusta saatikka valmistelusta vaikka kehityskeskustelujen aika on jo ohi. Syyskuun loppuun mennessä toteutettavien toimenpiteidenkin osalta alkaa olla kohta kiire.

Määräyksessä on käsketty valtiontyönantajien huolehtia palkkakilpailukyvystä varsinkin ylimmän johdon sekä esimies- ja asiantuntijatehtävien osalta. Selvitykset valtionhallinnon henkilöstön ansiotasoista osoittavat palkkakilpailukyvyn olevan riittämätön erityisesti ylimmän johdon osalta sekä esimies- ja asiantuntijatehtävissä.

Vakuutusturvasta

Valtiokonttori korvaa tapaturmavakuutuslain mukaan tapaturmista ja ammattitaudeista kuluja. Tarkemmat tiedot löytää Valtiokonttorin www-sivuilta kohdasta vakuutus.

Perhe-eläkkeen osalta tulee huomata, että myös avopuolisolla on oikeus perhe-eläkkeeseen, jos hänellä ja edunjättäjällä on tai on ollut yhteinen lapsi tai hänellä on edunjättäjän kanssa ollut viranomaisen vahvistama sopimus keskinäisestä elatuksesta. Sopimus on vapaamuotoinen, mutta sen tulee olla valtion rekisteriviranomaisen vahvistama tai todistama. Valtion rekisteriviranomainen on kussakin kunnassa selvitettävä erikseen.

Keskinäisen elatussopimuksen lisäksi avopuolison perhe-eläkeoikeuteen edellytetään, että eläminen yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa on jatkunut niin kauan, että sen voidaan katsoa olevan pysyväksi tarkoitettu suhde.

Pohjolan ryhmätapaturmavakuutusten osalta voi kuolemantapauksessa edunsaaja olla myös joku muu henkilö kuin omainen. Vakuutetun tulee ilmoittaa tällaisesta edunsaajasta kirjallisesti vakuutusyhtiölle. Avopuoliso ei ole vakuutusehtojen mukainen omainen, vaan hänestä tulee tehdä edellä mainittu ilmoitus, mikäli hänet halutaan edunsaajaksi.

Upseeriliiton luottamusmiehet

Seuraavassa on kertauksena hieman selvennystä puolustusvoimissa upseereita edustavaan luottamusmiesorganisaatioon.

Upseeriliiton luottamusmiehet ovat JUKO ry:n (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö) asettamia, Upseeriliiton jäseniä edustavia luottamusmiehiä. JUKO ry on AKAVAn julkisen sektorin pääsopijajärjestö, joka muun muassa neuvottelee kirkon, kunnan ja valtion akavalaisten virka- ja työehtosopimukset. Luottamusmiestemme mandaatti toimia tulee siis JUKO ry:n kautta.

Aiemmin käytössä olleet termit akavalainen luottamusmies ja AKAVA-JS:n luottamusmies ovat vanhentuneita. Luottamusmiehemme edustavat siis ainoastaan Upseeriliiton jäseniä. Muita puolustusvoimien akavalaisia edustavat JUKO ry:n asettamat muut luottamusmiehet. Toki tuki ja yhteistoiminta akavalaisten kesken on edelleen voimassa, mutta virallinen luottamusmiestoiminta on edellä mainitulla tavalla. Oikea termi on siis Upseeriliiton jäseniä edustava luottamusmies.

Mikäli liiton jäsenelle tulee tarve ottaa yhteyttä luottamusmieheen, tulee ottaa yhteyttä ensin omaan (työyksikön) luottamusmieheen. Mikäli jäsen ei tiedä kuka on asianomainen luottamusmies, niin luettelo luottamusmiehistä löytyy Upseeriliiton www-sivuilta. Mikäli jäsen ei jostain syystä tavoita luottamusmiestään (useamman kuin yhden yrityksen avulla), niin silloin voi ottaa yhteyttä alueelliseen pääluottamusmieheen tai pääluottamusmieheen. Luottamusmiehet tietävät paikalliset olosuhteet, tuntevat esimiehet ja ovat jo mahdollisesti juuri hoitaneet vastaavan asian, kuin mitä jäsenellä on murheenaan. Heiltä saa edustuksen ja palvelun hyvinkin nopeasti. Mikäli luottamusmies ei pysty asiaa ratkaisemaan, hän laittaa sen eteenpäin.

Muutama käytännön asia

Matkakustannusten korvauksia oikeuttavaksi matkaksi katsotaan sellainen esimiehen käskystä tehty matka, jonka virkamies tekee virkatehtävien hoitamista varten virkapaikan ulkopuolelle.

Virkapaikka on kiinteä toimipaikka, jossa työskennellään ja virantoimituspaikka taas on paikka, jonne virkamies on määrätty virkapaikaltaan hoitamaan tehtäviä. Esimerkiksi kasarmialue ei ole virkapaikka, vaan asianomainen kasarmi, missä virkamies työskentelee. Myöskään toimistorakennuksen alla oleva autohalli, eikä rakennuksen edessä oleva bussipysäkki tai pysäköintialue ole virkapaikkaa. Lähdön ja paluun on tapahduttava sen mukaan, kummasta tehtävien hoito edellyttää virkamatkan tarkoituksenmukaisimmin alkavan ja kumpaan päättyvän. On huomattava, että edellä mainittu sopimusteksti ei mahdollista pysyvää käskyä aloittaa ja päättää kaikki virkamatkat aina virkapaikalta.

Virkamatkalla 15 kilometriä on etäisyys virkapaikasta tai asunnosta, joka oikeuttaa päivärahaan, lyhyemmältäkin etäisyydeltä korvataan muut virkamatkasta aiheutuneet kustannukset.

Muutama esimerkki: Virkamies lähtee aamulla virkamatkalle asunnostaan virantoimituspaikalle, joka on 30 kilometrin päässä asunnosta ja 4 kilometrin päässä virkapaikasta. Virkamies palaa päivän päätteeksi 12 tunnin kuluttua asuntoonsa. Virkamatkasta maksetaan matkustamiskustannusten lisäksi kokopäiväraha. Seuraavana päivänä virkamies suorittaa vastaavalla tavalla virkamatkan, mutta päivän päätteeksi vie saamansa turvaluokitellut asiakirjat virkapaikalleen kassakaappiin ja jatkaa virkamatkaa välittömästi kotiinsa (alle tunnin kuluessa). Virkamatkasta maksetaan matkustamiskustannusten lisäksi kokopäiväraha. Kolmantena päivänä virkamies aloittaa virkamatkan edellisten päivien tapaan, mutta päivän päätteeksi saapuukin virkapaikalle, missä työskentelee kolme tuntia ennen paluuta asunnolle. Virkamatkasta maksetaan matkustamiskustannukset sen mukaisesti, että virkamatka päättyy virkapaikalle; päivärahaa ei makseta.


Jari Rantala
majuri

Poutapilvi web design Oy