SAL 10/2008  Painostusta

Jari

Luottamusmies on vaaleilla valittu henkilöstön edustaja. Virkaehtosopimuksen mukaan luottamusmiestä ei voi siirtää ilman hänen omaa suostumustaan sellaiseen virkaan, jonka palkkaus on hänen aikaisemman virkansa palkkausta huonompi tai jossa luottamusmiestehtävien hoito olennaisesti vaikeutuu. Luottamusmiestä ei saa saattaa muita virkamiehiä tai työntekijöitä huonompaan asemaan, eikä syrjiä tai painostaa. Nämä asiat sisältyvät myös virkamieslakiin.

Jo tavallisen virkamiehen painostaminen on erittäin vakava teko. Luottamusmiehen painostaminen on hänen asemansa takia tietenkin vieläkin vakavampi rike. Tilanne, missä korkea-arvoinen upseeri ottaa luottamusmiehen sivuun ja tuo hänelle selkeästi ilmi, ettei häntä tulla jo suunnitellulla tavalla jatkokouluttamaan ja pätevöittämään nykyisessä tehtävässään, mikäli hän ei suostu siirtymään joukko-osastosta toiselle paikkakunnalle ylempään esikuntaan, on selkeää painostusta. Tuollainen toiminta on lain ja sopimusten vastaista eikä sitä tulla missään tapauksessa hyväksymään.


Edellä mainittu on tiivistelmä todellisesta tapauksesta. Toivottavasti kyseessä on yksittäinen lyhytnäköinen typeryys ja röyhkeys eikä kukaan muu esimies edes pohdi vastaavia toimia. Erehdyksestä ei ole kyse, sillä luottamusmiehen asema ja haluttomuus siirtoon on ollut varmuudella painostajan tiedossa. Mikäli vastaavaa tapahtuu tulevaisuudessa, tulee Upseeriliitto julkistamaan jokaisen tapauksen sekä viemään sen eteenpäin sanktioitavaksi. Nyt kyseessä oleva tapaus käsitellään puolustusvoimien henkilöstöjohdon kanssa. Tämä tapaus on tuotu esiin varoittavana esimerkkinä.

 

Etätyö ja ennakkoluulot


Toistanpa jälleen kerran vuoden 2007 sopimusneuvotteluiden pöytäkirjatun tuloksen: Myös puolustushallinnossa tehokkuus, tietotekniikan hyödyntäminen ja työnantajan kilpailukyky edellyttävät nykyaikaisten työn organisointitapojen kuten etätyön käyttöä. Monissa tilanteissa etätyö voi tarjota käyttökelpoisen tavan työnantajan ja henkilöstön tarpeiden yhteensovittamiseksi. Esimerkiksi organisaatiomuutoksissa voi joustavilla työaikajärjestelyillä, kuten etätyöllä edistää molemmille osapuolille sopivia ratkaisuja. Tämä on neuvottelutulos, joka velvoittaa. Tätä velvoitetta, eikä myöskään tavoitteen tuomia etuja näytetä edelleenkään ymmärtävän. Kateus ja tietämättömyys ovat yhä valloillaan.


Vieläkin kuulee käsittämättömiä kannanottoja etätyöstä. Yhtenä esteenä etätyön suhteen on esitetty epäilys siitä, ettei tiedetä tekeekö virkamies oikeasti töitä kotona. Tällaisen epäilyksen voi esittää ainoastaan henkilö, joka ei ole sopiva, eikä pätevä esimieheksi. Tällainen henkilö ei myöskään ymmärrä mitään tuloksellisuudesta, tulostavoitteista eikä suoritusten arvioinneista. Tuollaisen epäilyksen esittänyt henkilö kykenee arvioimaan suoritusta vain sen perusteella onko virkamies työpaikalla vai ei. Se, että virkamies esimerkiksi istuu toimistossaan, ei mitenkään osoita sitä, että hän tekisi töitä. Ei myöskään työpisteen kahviossa istuminen tai käytävillä juoruilu ole työn tekemistä. Tuloksellisuuttahan arvioidaan saavutettujen tulosten perusteella, eikä sen perusteella, onko työntekijä ollut työpaikalla.

 

Etätyön tulosten arviointi


Puolustusvoimissa on tehtävän vaativuuteen sekä henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkkausjärjestelmä. Henkilökohtainen työsuoritus arvioidaan järjestelmällä, jonka yksi pääkriteeri on tuloksellisuus. Esimies ja alainen käyvät vuosittain kehityskeskustelun, jossa määritetään alaisen seuraavan vuoden tehtävät ja tavoitteet. Samassa tilaisuudessa arvioidaan alaisen edellisen vuoden henkilökohtainen työsuoritus ja saavutetut tavoitteet. Aivan samalla tavalla esimies ja etätyötä tekevä alainen määrittävät tehtävät ja tulostavoitteet sekä arvioivat saavutetun tuloksen. Miten esimerkiksi työpisteen toimistohuoneessa aikaansaatu lopputulos eroaa etätyöpisteessä saavutetusta lopputuloksesta? Ei mitenkään.


Useissa tutkimuksissa on todettu, että etätyössä tehdään töitä jopa enemmän kuin perinteisessä työpisteessä. Tähän on useita syitä, joita olen käsitellyt aiemmissa kirjoituksissani. Nuo mainitut tutkimukset ovat tieteellisiä ja perustuvat faktoihin toisin kuin etätyötä epäilevien perusteita vailla olevat ”minusta tuntuu” –päätelmät.


Etätyö eri muotoineen ei sovi kaikille eikä kaikkiin tehtäviin. Se on työmuoto, jota työnantaja voi käyttää kohdennettuna, eikä sitä tarvitse tarjota kaikille, vain tarpeen mukaan. Etätyö ei tarkoita sitä, että sitä tehtäisiin kokoaikaisesti. Usein esimerkiksi yksi päivä viikossa on sopiva järjestely etätyön tekemiseksi.

 

Pakkosiirto, erillään asuminen ja etätyö


Joustavien työmuotojen kuten etätyön käytöllä voidaan organisaatiomuutoksissa edistää molemmille osapuolille sopivia ratkaisuja. Tämä sama periaate sopii täydellisesti myös siirtovelvollisuuteen. Kyseessähän on aivan samalla lailla työpaikan muuttuminen muualle, yleensä kauas eri paikkakunnalle.


Perusteluna sille, ettei etätyötä voida käyttää erillään asuvien auttamiseksi on tuotu muun muassa yhdenvertaisuus. On kysytty, miten reppurina työskentelevälle voidaan sallia etätyö, jos se ei ole mahdollista työskentelypaikkakunnalla asuvalle. Kysyjät eivät selvästikään ymmärrä tilannetta. Tavoitteenahan on parantaa työnantajan kilpailukykyä ja tehdä siirtyminen houkuttelevammaksi. Tavoitteena on saada tarpeellinen työntekijä tekemään työtehtävät ja tuottamaan työnantajan haluamat tulokset.


Vuosia kestävä viikot perheestään erillään asuminen, erityisesti lapsista, on niin henkisesti rasittavaa, että tilanteen helpottamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Pöyristyttävää on kuulla, että erillään asumisen kurimuksessa oleville on annettu ohjeena kehotuksia: ”Miksi kuljet, miksi et muuta tänne. Sitten ei ole mitään ongelmia.” Tuollaista ei voi sanoa edes huonona huumorina. Noin voi ajatella ja toimia vain henkilö, joka käsittelee asioita hyvin lyhytnäköisesti ja kapeasta näkökulmasta ymmärtämättä kokonaisuutta. Kukaan ei asu perheestään erillään heppoisin perustein. Syynä ovat yleensä puolison työ, lasten koulunkäynti ja se, että reppuri siirtyy todennäköisesti kolmen vuoden kuluttua uudestaan. Lisää pakkosiirtojen aiheuttamista ongelmista on seuraavan aukeaman artikkelissa.

 

Porkkanaa kepin sijaan


On hyvin tiedetty tosiasia, että JOHA-muutoksen jäljiltä esimerkiksi Mikkeliin on vaikea rekrytoida henkilöstöä, erityisesti upseereita. Etätyön ja sen eri muotojen ennakkoluuloton käyttö parantaisi varmasti rekrytointia.


Lyhyellä ajalla on tietooni tullut neljä tapausta, joissa upseeri on saanut tehtävään määräyksen muualta Suomesta Mikkeliin. Kahdessa tapauksista upseeri irtisanoutui lähes välittömästi ja kahdessa tapauksessa on sama ratkaisu tulossa, ellei aivan ihmeitä tapahdu.


Sota ei yhtä miestä kaipaa, mutta upseerien ja erityisesti erikoisosaamista omaavien upseerien, kuten kaikissa näissä neljässä tapauksessa on kyse, puute alkaa olla jo huutava. Uutta kokenutta upseeria kun ei työvoimatoimiston tiskiltä värvätä. Tiedän, että kahdessa näistä tapauksista olisi lopputuloksena erilainen ratkaisu jos joustavat työmuodot olisivat käytössä. Valitettavasti organisaatiolla on esihistoriallisen jäykkä kanta, joka edellyttää virkamiestä olemaan joka päivä työpaikalla.

 

Siirtovelvolliset kiinnostuneita


Etätyö ja sen yhtenä muotona mobiili joustotyö ovat herättäneet kovasti kiinnostusta upseeristossa ja olen saanut asiaan liittyen paljon kyselyitä. Erityisen kiinnostuneita ovat olleet upseerit, joille on suunniteltu tehtävää toisella paikkakunnalla. Kysyjien vaihtoehtoina ovat usein olleet erillään asuminen tai eroaminen puolustusvoimien palveluksesta. Vaihtoehtoja vertaillakseen he ovat kysyneet käytännön mahdollisuuksista etätyön tekemiseksi. Tähän asti ei ole paljon positiivista ollut kerrottavana.


Dynaamisuutta ja toiminnan kehittämistä tuodaan hanakasti esille puolustusvoimien kehittämisessä. Samoin uusien menetelmien, kaluston ja taktiikoiden perään liputetaan. Henkilöstön osalta ei sitten enää ollakaan yhtälailla valmiita kehittämään tuloksellisuutta ja parantamaan rekrytointia sekä työtyytyväisyyttä. Ei, vaikka se tapahtuisi edullisesti, jo olemassa olevia mahdollisuuksia hyödyntäen. Sillä - voi pahus, jokuhan voisi hyötyä tästä ja vielä pahempaa: pitää työstään, olla motivoitunut ja saada aikaan parempia tuloksia!


Jari Rantala
everstiluutnantti

Poutapilvi web design Oy