SAL 10/2008 Painostusta

Luottamusmies on vaaleilla valittu henkilöstön edustaja.
Virkaehtosopimuksen mukaan luottamusmiestä ei voi siirtää ilman hänen omaa
suostumustaan sellaiseen virkaan, jonka palkkaus on hänen aikaisemman virkansa
palkkausta huonompi tai jossa luottamusmiestehtävien hoito olennaisesti
vaikeutuu. Luottamusmiestä ei saa saattaa muita virkamiehiä tai työntekijöitä
huonompaan asemaan, eikä syrjiä tai painostaa. Nämä asiat sisältyvät myös
virkamieslakiin.
Jo tavallisen virkamiehen painostaminen on erittäin vakava teko. Luottamusmiehen painostaminen on hänen asemansa takia tietenkin vieläkin vakavampi rike. Tilanne, missä korkea-arvoinen upseeri ottaa luottamusmiehen sivuun ja tuo hänelle selkeästi ilmi, ettei häntä tulla jo suunnitellulla tavalla jatkokouluttamaan ja pätevöittämään nykyisessä tehtävässään, mikäli hän ei suostu siirtymään joukko-osastosta toiselle paikkakunnalle ylempään esikuntaan, on selkeää painostusta. Tuollainen toiminta on lain ja sopimusten vastaista eikä sitä tulla missään tapauksessa hyväksymään.
Edellä mainittu on tiivistelmä todellisesta tapauksesta.
Toivottavasti kyseessä on yksittäinen lyhytnäköinen typeryys ja röyhkeys eikä
kukaan muu esimies edes pohdi vastaavia toimia. Erehdyksestä ei ole kyse, sillä
luottamusmiehen asema ja haluttomuus siirtoon on ollut varmuudella painostajan
tiedossa. Mikäli vastaavaa tapahtuu tulevaisuudessa, tulee Upseeriliitto julkistamaan
jokaisen tapauksen sekä viemään sen eteenpäin sanktioitavaksi. Nyt kyseessä
oleva tapaus käsitellään puolustusvoimien henkilöstöjohdon kanssa. Tämä tapaus
on tuotu esiin varoittavana esimerkkinä.
Etätyö ja ennakkoluulot
Toistanpa jälleen kerran vuoden 2007 sopimusneuvotteluiden
pöytäkirjatun tuloksen: Myös puolustushallinnossa tehokkuus, tietotekniikan
hyödyntäminen ja työnantajan kilpailukyky edellyttävät nykyaikaisten työn
organisointitapojen kuten etätyön käyttöä. Monissa tilanteissa etätyö voi tarjota
käyttökelpoisen tavan työnantajan ja henkilöstön tarpeiden
yhteensovittamiseksi. Esimerkiksi organisaatiomuutoksissa voi joustavilla
työaikajärjestelyillä, kuten etätyöllä edistää molemmille osapuolille sopivia
ratkaisuja. Tämä on neuvottelutulos, joka velvoittaa. Tätä velvoitetta, eikä
myöskään tavoitteen tuomia etuja näytetä edelleenkään ymmärtävän. Kateus ja
tietämättömyys ovat yhä valloillaan.
Vieläkin kuulee käsittämättömiä kannanottoja etätyöstä.
Yhtenä esteenä etätyön suhteen on esitetty epäilys siitä, ettei tiedetä tekeekö
virkamies oikeasti töitä kotona. Tällaisen epäilyksen voi esittää ainoastaan
henkilö, joka ei ole sopiva, eikä pätevä esimieheksi. Tällainen henkilö ei
myöskään ymmärrä mitään tuloksellisuudesta, tulostavoitteista eikä suoritusten
arvioinneista. Tuollaisen epäilyksen esittänyt henkilö kykenee arvioimaan
suoritusta vain sen perusteella onko virkamies työpaikalla vai ei. Se, että
virkamies esimerkiksi istuu toimistossaan, ei mitenkään osoita sitä, että hän
tekisi töitä. Ei myöskään työpisteen kahviossa istuminen tai käytävillä
juoruilu ole työn tekemistä. Tuloksellisuuttahan arvioidaan saavutettujen
tulosten perusteella, eikä sen perusteella, onko työntekijä ollut työpaikalla.
Etätyön tulosten arviointi
Puolustusvoimissa on tehtävän vaativuuteen sekä
henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkkausjärjestelmä.
Henkilökohtainen työsuoritus arvioidaan järjestelmällä, jonka yksi pääkriteeri
on tuloksellisuus. Esimies ja alainen käyvät vuosittain kehityskeskustelun,
jossa määritetään alaisen seuraavan vuoden tehtävät ja tavoitteet. Samassa
tilaisuudessa arvioidaan alaisen edellisen vuoden henkilökohtainen työsuoritus
ja saavutetut tavoitteet. Aivan samalla tavalla esimies ja etätyötä tekevä
alainen määrittävät tehtävät ja tulostavoitteet sekä arvioivat saavutetun
tuloksen. Miten esimerkiksi työpisteen toimistohuoneessa aikaansaatu lopputulos
eroaa etätyöpisteessä saavutetusta lopputuloksesta? Ei mitenkään.
Useissa tutkimuksissa on todettu, että etätyössä tehdään
töitä jopa enemmän kuin perinteisessä työpisteessä. Tähän on useita syitä,
joita olen käsitellyt aiemmissa kirjoituksissani. Nuo mainitut tutkimukset ovat
tieteellisiä ja perustuvat faktoihin toisin kuin etätyötä epäilevien perusteita
vailla olevat ”minusta tuntuu” –päätelmät.
Etätyö eri muotoineen ei sovi kaikille eikä kaikkiin
tehtäviin. Se on työmuoto, jota työnantaja voi käyttää kohdennettuna, eikä sitä
tarvitse tarjota kaikille, vain tarpeen mukaan. Etätyö ei tarkoita sitä, että
sitä tehtäisiin kokoaikaisesti. Usein esimerkiksi yksi päivä viikossa on sopiva
järjestely etätyön tekemiseksi.
Pakkosiirto, erillään asuminen ja etätyö
Joustavien työmuotojen kuten etätyön käytöllä voidaan
organisaatiomuutoksissa edistää molemmille osapuolille sopivia ratkaisuja. Tämä
sama periaate sopii täydellisesti myös siirtovelvollisuuteen. Kyseessähän on
aivan samalla lailla työpaikan muuttuminen muualle, yleensä kauas eri
paikkakunnalle.
Perusteluna sille, ettei etätyötä voida käyttää erillään
asuvien auttamiseksi on tuotu muun muassa yhdenvertaisuus. On kysytty, miten
reppurina työskentelevälle voidaan sallia etätyö, jos se ei ole mahdollista
työskentelypaikkakunnalla asuvalle. Kysyjät eivät selvästikään ymmärrä
tilannetta. Tavoitteenahan on parantaa työnantajan kilpailukykyä ja tehdä siirtyminen
houkuttelevammaksi. Tavoitteena on saada tarpeellinen työntekijä tekemään
työtehtävät ja tuottamaan työnantajan haluamat tulokset.
Vuosia kestävä viikot perheestään erillään asuminen,
erityisesti lapsista, on niin henkisesti rasittavaa, että tilanteen
helpottamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Pöyristyttävää on kuulla, että
erillään asumisen kurimuksessa oleville on annettu ohjeena kehotuksia: ”Miksi
kuljet, miksi et muuta tänne. Sitten ei ole mitään ongelmia.” Tuollaista ei voi
sanoa edes huonona huumorina. Noin voi ajatella ja toimia vain henkilö, joka
käsittelee asioita hyvin lyhytnäköisesti ja kapeasta näkökulmasta ymmärtämättä
kokonaisuutta. Kukaan ei asu perheestään erillään heppoisin perustein. Syynä
ovat yleensä puolison työ, lasten koulunkäynti ja se, että reppuri siirtyy
todennäköisesti kolmen vuoden kuluttua uudestaan. Lisää pakkosiirtojen
aiheuttamista ongelmista on seuraavan aukeaman artikkelissa.
Porkkanaa kepin sijaan
On hyvin tiedetty tosiasia, että JOHA-muutoksen jäljiltä
esimerkiksi Mikkeliin on vaikea rekrytoida henkilöstöä, erityisesti upseereita.
Etätyön ja sen eri muotojen ennakkoluuloton käyttö parantaisi varmasti
rekrytointia.
Lyhyellä ajalla on tietooni tullut neljä tapausta, joissa
upseeri on saanut tehtävään määräyksen muualta Suomesta Mikkeliin. Kahdessa
tapauksista upseeri irtisanoutui lähes välittömästi ja kahdessa tapauksessa on
sama ratkaisu tulossa, ellei aivan ihmeitä tapahdu.
Sota ei yhtä miestä kaipaa, mutta upseerien ja erityisesti
erikoisosaamista omaavien upseerien, kuten kaikissa näissä neljässä tapauksessa
on kyse, puute alkaa olla jo huutava. Uutta kokenutta upseeria kun ei
työvoimatoimiston tiskiltä värvätä. Tiedän, että kahdessa näistä tapauksista
olisi lopputuloksena erilainen ratkaisu jos joustavat työmuodot olisivat
käytössä. Valitettavasti organisaatiolla on esihistoriallisen jäykkä kanta,
joka edellyttää virkamiestä olemaan joka päivä työpaikalla.
Siirtovelvolliset kiinnostuneita
Etätyö ja sen yhtenä muotona mobiili joustotyö ovat
herättäneet kovasti kiinnostusta upseeristossa ja olen saanut asiaan liittyen
paljon kyselyitä. Erityisen kiinnostuneita ovat olleet upseerit, joille on
suunniteltu tehtävää toisella paikkakunnalla. Kysyjien vaihtoehtoina ovat usein
olleet erillään asuminen tai eroaminen puolustusvoimien palveluksesta.
Vaihtoehtoja vertaillakseen he ovat kysyneet käytännön mahdollisuuksista
etätyön tekemiseksi. Tähän asti ei ole paljon positiivista ollut kerrottavana.
Dynaamisuutta ja toiminnan kehittämistä tuodaan hanakasti
esille puolustusvoimien kehittämisessä. Samoin uusien menetelmien, kaluston ja
taktiikoiden perään liputetaan. Henkilöstön osalta ei sitten enää ollakaan
yhtälailla valmiita kehittämään tuloksellisuutta ja parantamaan rekrytointia
sekä työtyytyväisyyttä. Ei, vaikka se tapahtuisi edullisesti, jo olemassa
olevia mahdollisuuksia hyödyntäen. Sillä - voi pahus, jokuhan voisi hyötyä
tästä ja vielä pahempaa: pitää työstään, olla motivoitunut ja saada aikaan
parempia tuloksia!
Jari Rantala
everstiluutnantti







