SAL 12/2008  Yhteinen tavoite

Upseeriliiton hallituksen työvaliokunta vieraili liittovaltuuston kokouksen yhteydessä Maavoimien Esikunnan henkilöstöosastolla. Vierailun aikana käytiin monipuolisia keskusteluita henkilöstöasioista. Keskusteluiden henki oli avoin ja rakentava. Aiheista nousi esille erityisesti upseerien siirtymisvelvollisuuteen liittyvät ongelmat, erillään asuminen ja rekrytointivaikeudet. Tämä konkretisoituu varsinkin Maavoimien Esikunnassa, jonka noin 130 upseerista lähes 60 asuu perheistään erillään ja noin 10 käy töissä talousalueen ulkopuolelta.

Yhteiseksi tavoitteeksi todettiin erillään asumisen haittojen minimointi parantamalla palvelussuhteen ehtoja sekä vaikuttamalla päättäjiin yhteiskunnan tukimuotojen kehittämiseksi. Henkilöstöosaston eräissä puheenvuoroissa tuotiin erinomaisesti esille se, että erillään asumisen tukemisessa tulisi käyttää monipuolisesti kaikkia eri keinoja, eikä tyytyä vain yhteen. Näitä eri keinoja ovat muun muassa töiden järjestely, etätyö, mobiili joustotyö, liukuva työaika sekä työskentely muissa puolustusvoimien toimipisteissä.

Maavoimien Esikunta on käynnistänyt kyselyn, jolla se selvittää minkälaisissa tehtävissä voitaisiin käyttää etätyötä. Tavoitteena on, että tulokset olisivat käytettävissä vuoden alusta. Jäämme luottavaisina odottamaan Maavoimien Esikunnan toimenpiteitä joustavien työaikajärjestelymahdollisuuksien kehittämiseksi. Riittävän laajat toimenpiteet tuottavat riittävän hyvän sadon.

Upseeriliiton tavoitteena ei luonnollisestikaan ole vain Maavoimien Esikunnan avoimien paikkojen täyttö. Päämääränä on muutto- ja siirtokorvausjärjestelmää sekä eri tukimuotoja kehittämällä parantaa palvelussuhteen ehtoja niin, että upseeri pystyy siirtymään uudelle paikkakunnalle perheineen, oli tämä paikkakunta sitten missä tahansa. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee palvelussuhteen ehtojen olla sellaiset, ettei upseerille aiheudu erillään asumisesta mitään ylimääräisiä kustannuksia.

Yt-pöytäkirjasta

Kun upseeria suunnitellaan siirrettäväksi uuteen tehtävään, käydään hänen kanssaan ensin yt-neuvottelu, jonka konkreettisena osana on yt-pöytäkirja. Tämän jälkeen tehdään päätös siirrosta ja mikäli upseeri siirretään, laaditaan tehtävään määräys –asiakirja. Yhtenä perusteena päätökselle on organisaatioiden lausuntojen lisäksi yt-pöytäkirja ja siinä esiin tuodut asiat, muun muassa sosiaaliset syyt. Yt-pöytäkirja ei ole vain pelkkä muodollisuus, vaan siinä olevat seikat tuodaan esille asian ratkaisijalle päätöstä tehtäessä. Mikäli henkilö kirjoittaa yt-pöytäkirjaan suostuvansa siirtoon, niin sehän on peruste, jota valmistelijat käyttävät. Tällaisessa tapauksessa yt-pöytäkirjan ulkopuolella muille kuin valmistelijoille esitetyt siirtoa vastustavat kommentit ja valitukset ovat aivan turhia. Niillä korkeintaan pahoittaa hyvään lopputulokseen pyrkivien valmistelijoiden mielen.

Sopimusneuvotteluiden seuraava vaihe

Lokakuussa 2007 tehdyn valtion sopimusratkaisun mukainen viimeinen neuvotteluvaihe on käynnistynyt. Seuraavassa on esitelty Valtion työmarkkinalaitoksen asettamia neuvottelu- ja sopimusmääräyksiä sekä Upseeriliiton tavoitteita.

Sopimusratkaisun mukaisesti on paikallisesti toteutettavana 1.3.2009 lukien 0,7 %:n paikallinen erä ja 1,0 %:n kehittämiserä. Yhteensä on siis kohdennettavana 1,7 % suuruinen rahoitus säännöllisen työajan palkkasummasta. Tavoitteena on palkkauksella edistää valtionhallinnon ja sen toimintayksiköiden tuloksellisuutta ja parantaa kilpailukykyä osaavan henkilöstön saatavuudesta ja palveluksessa pysyttämiseksi. Erät voidaan kohdentaa myös tulospalkkiojärjestelmien rahoitukseen sekä alakohtaisiin, virastotason neuvottelujen piiriin kuuluviin tuloksellisuutta ja tuottavuutta edistäviin työaikaratkaisuihin.

Neuvottelut on käytävä 28.2.2009 mennessä. Tämä määräaika voidaan osapuolten yhteisellä pöytäkirjalla perustellusta syystä sopia siirrettäväksi myöhemmäksi, kuitenkin enintään kahdella kalenterikuukaudella eli 30.4.2009 saakka.

Neuvotteluissa on kysymys paikallisesti (virastotaso) toteutettavien erien kohdentamisesta. Keskustason sopimuksen 9 §:n mukaan viraston tarkentavaa virkaehtosopimusta tai työehtosopimusta ei saa tehdä siten, että sopimuksesta aiheutuisi valtiolle lisäkustannuksia kohdennettavan 1,7 % rahoituksen lisäksi.

Keskustason sopimuksen mukaan palkkausjärjestelmien kehittämistoimenpiteiden tulee olla suunnattuja, eikä siis yleiskorotuksia tai muita kaikille tulevia korotuksia. Ratkaisujen tulee säilyttää palkkausjärjestelmän yleinen kannustavuus.

Upseeriliiton tavoitteita

Upseeriliiton neuvottelutavoitteet täyttävät hyvin edellä esitetyt määräykset. Osa rahoituksesta sidottiin jo neuvotteluiden edellisessä vaiheessa. Upseeriliitto, Päällystöliitto ja Aliupseerilitto sopivat työnantajan kanssa, että meripalvelukorvaus nousee 1.3.2009 sotaharjoituskorvauksen suuruiseksi niissä tapauksissa, joissa alus ei ole kiinnitettynä tai ankkuroituna kotisatamassaan klo 16.00 - 08.00 välistä aikaa. Nyt neuvotellaan kirjauksen toteuttamisesta ja sen kustannusvaikutuksista.

Työnantajan sekä Upseeriliiton ja Päällystöliiton välillä allekirjoitettiin helmikuussa pöytäkirja JSA- ja OTV-arviointijärjestelmien yhteensovittamisen edellytyksistä. Edellytysten selvittämiseksi perustettiin työryhmä, joka teki ehdotuksen yhteensovittamisesta. Ehdotuksen toteuttaminen on nyt kytketty osaksi sopimusneuvotteluita. Toteutuessaan yhteensovittaminen sitoo merkittävän osan sopimusvarallisuudesta. Mikäli JSA- ja OTV-arviointijärjestelmien yhteensovittamisesta ei päästä nyt sopimukseen, kohdennetaan siihen varattu rahoitus palkkataulukkoon Upseeriliiton toimintasuunnitelmassa vahvistetulla tavalla.

Neuvotteluissa muita kohdennuksia ovat muun muassa siirto- ja muuttokustannusten korvausten kehittäminen, päivystyspalveluksen tuntikorvausten saattaminen samalle tasolle kuin muilla sekä sotaharjoituskorvausten saattaminen koskemaan kaikkia sotilaalliseen harjoitukseen osallistuvia upseereita. Upseeriliitto on esittänyt neuvotteluissa jo vuosien ajan, että sotaharjoituskorvaukset koskisivat kaikkia harjoitukseen osallistuvia asemasta riippumatta.

Nykyisillä korvausperusteilla harjoituksissa on useita upseereita, jotka toimivat aivan yhtälailla poikkeavissa olosuhteissa kuin muutkin, mutta eivät saa mitään korvausta pl. mahdollinen matkustussäännön mukainen päiväraha. Ei ole tasapuolista, jos aamuvarhaisesta yömyöhään ja jopa läpi yön merivoimien esikunnassa operaatioita suunnitteleva sekä johtava upseeri ei saa korvauksia, joita muut samoissa tiloissa olevat saavat. Ei ole oikein, jos aamuyön räntäsateessa sirpaleliiveissä ja rynnäkkökivääri kädessä kuusen juurella hyökkäyskäskyä antava komentaja ei saa sotaharjoitukseen kuuluvia korvauksia, joita muut saavat.

Edellä on vain pari esimerkkiä, mutta ne kuvannevat hyvin vallitsevaa epäoikeudenmukaista tilannetta. Jälleen kerran yritämme korjata asian.

Jari Rantala
everstiluutnantti