SAL 6-7/2008  Sotaharjoituksen korvaukset

Puolustusvoimien työaikasopimuksen 8 pykälässä ovat määräykset, joita noudatetaan puolustusvoimien virkamiesten osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen. Pykälässä ja sen soveltamisohjeessa ovat myös määräykset siitä, minkälainen harjoitus täyttää sotilaallisen harjoituksen ehdot. Pääsääntö on, että harjoitus on suunniteltu kestämään yli 24 tuntia ja se järjestetään maasto-olosuhteissa (vast.). Määräyksissä on käsketty selkeästi myös, milloin yksittäisen virkamiehen työskentely on osana sotaharjoitusta ja milloin sotaharjoitus hänen osaltaan keskeytyy tai päättyy.

Sopimusmääräysten mukaan harjoitukseen osallistuvalle enintään JSA 16 tai ESJA 13 vaativuusluokan tehtävää hoitavalle virkamiehelle maksetaan kalenterivuorokaudelta harjoituskorvaus ja harjoituspäiväraha. Työajaksi kalenterivuorokaudelta merkitään kahdeksan tuntia (virkamies on työnantajan käytettävissä 24 tuntia).

Harjoituskorvauksella korvataan niitä työtunteja, jotka työskennellään vuorokausittain merkittävien kahdeksan tunnin lisäksi. Harjoituspäiväraha on korvaus niistä ylimääräisistä kuluista ja haitoista, jotka aiheutuvat palveluksen suorittamisesta poikkeavissa olosuhteissa. Suuruudeltaan päiväraha on matkustussäännön mukaisen päivärahan suuruinen.

Miksi näin on sovittu?

Puolustusvoimien toiminta on rajattu työaikalain ja yleisen työaikasopimuksen ulkopuolelle. Sodan ajan olosuhteisiin valmistautuminen edellyttää, että suuri osa harjoittelusta tapahtuu erityisolosuhteissa. Tämän erityisolosuhteissa tapahtuvan harjoittelun mahdollistamiseksi on luotu sotilaallisen harjoituksen käsite ja siitä henkilöstölle maksettavat korvaukset.

Sotaharjoitukset kestävät yleensä useamman vuorokauden ja toiminta on suunniteltu keskeytymättömäksi. Lepoajat ja -mahdollisuudet ovat hyvin rajallisia eivätkä useinkaan yhdenjaksoisia. Työskentelyolosuhteet vaihtelevat ja ovat usein hyvin vaikeat.

Määritettäessä korvaukset tehtyjen työtuntien, lisien ja muiden korvausten mukaisesti, olisi järjestelmä hyvin monimutkainen. Mikäli sotaharjoitusten korvaukset toteutettaisiin yleisen työaikasopimuksen määräysten mukaisesti, nousisivat lisäksi kustannukset niin suuriksi, että harjoitusten toteuttaminen ei olisi mahdollista nykyisellä rahoituskehyksellä. Myös koulutushenkilöstöä tulisi palkata huomattavasti lisää, sillä ylityörajat eivät mahdollistaisi muodostuvia tuntimääriä.

Puolustusvoimien työaikasopimus on valtiovarainministeriön hyväksymä ja vahvistama virkaehtosopimus. Sotaharjoituskorvaus ja harjoituspäiväraha on tähän sopimukseen kirjattu jo toistakymmentä vuotta sitten.

Harjoituspäivärahaa ajetaan verolliseksi

Ilmavoimien Esikunta on lähtenyt tarmokkaasti ajamaan tulkintaa, jossa harjoituspäiväraha onkin matkustussäännön mukainen päiväraha. Tällöin harjoituspäivärahan määräytymisperusteet olisivat aivan samat kuin päivärahan, eli muun muassa 15 kilometrin etäisyys virkapaikasta tai asunnosta.

Päivärahan olemassaolon yhtenä tärkeimpänä perusteena ovat ruokailukustannukset. Virkamatkalla ei ole mahdollista noudattaa sitä normaalia ruokailua, joka virkamiehelle on muodostunut virkapaikalla työskennellessä. Tähän sisältyvät niin työnantajan tukema ruokailu kuin omien eväiden käyttö. Osallistuminen sotaharjoitukseen ei mahdollista omaehtoista ruokailun järjestämistä, vaikka harjoitus tapahtuisikin lähempänä virkapaikkaa kuin päivärahan kilometrirajat määräävät.

Myöskään sotaharjoituksen majoittumisolosuhteet eivät yleensä täytä virkaehtosopimuksen määräyksiä, vai onko joku sitä mieltä, että paljas panssarivaunun lattia tai laavu kolmenkymmenen asteen pakkasessa vastaavat niitä? Edellä mainitut ovat henkilökohtaisia kokemuksia.

Verojuristin lausunto

Pyysin harjoituspäivärahan verollisuuteen arvostetun verojuristin lausunnon, josta lainaus seuraavassa.

Puolustusvoimien työaikasopimuksen 8 § alkaa sanalla poiketen. Eli kyseessä on silloin poikkeaminen pääsäännöstä. Pääsääntö koskee Tuloverolain 71 §:ssä tarkoitetun päivärahan verovapauden edellytyksiä. 8 § koskee erityisalaa eli Puolustusvoimien työaikasopimuksen soveltamista poikkeavissa olosuhteissa työskenteleviin henkilöihin.

Harjoituspäiväraha ja päiväraha ovat kaksi eri asiaa. 8 § 8-kohdassa todetaan nimenomaan, että niitä ei voida maksaa yhtä aikaa samasta suorituksesta. Jo tuo 8 §:n 8-kohta on osoitus siitä, että harjoituspäiväraha ja päiväraha ovat kaksi eri asiaa.

Työaikasopimuksen 8 § 7-kohdassa on määritelty harjoituspäivärahan suuruus. Sopimuskohtaan on tarkoituksella valittu tuo sananmuoto, jotta työaikasopimusta ei olisi tarpeen muuttaa vuosittain sen vuoksi, että päivärahojen euromäärät muuttuvat. Harjoituspäiväraha on vain euromääräisesti kytketty päivärahan suuruuteen. Asiaa ei pidä käsittää niin, että kyse olisi samasta asiasta ja että harjoituspäivärahaan tulisi soveltaa Tuloverolain 71 §:ssä ja Verohallituksen päätöksissä annettuja oikeusohjeita. 8 § 7-kohdan mukaisesti harjoituspäivärahan on tarkoitus korvata ne ylimääräiset kulut ja haitat, jotka aiheutuvat palveluksen suorittamisesta poikkeavissa olosuhteissa. Noita poikkeavia olosuhteita voivat olla esimerkiksi ajallisesti pitkäkestoinen työjakso, työn intensiivisyys ilman mahdollisuuksia taukoihin, normaalin hygieniatason alittuminen pakottavista olosuhteista johtuen ja niin edelleen.

Sotilaallisen harjoituksen harjoituspäivärahaan ei tule soveltaa Tuloverolain matkakustannusten korvauksia koskevasta 71 §:stä ilmeneviä päivärahan verovapauden soveltamissäännöksiä vaan harjoituspäiväraha on katsottava kokonaisuudessaan verovapaaksi korvaukseksi niistä ylimääräisistä kuluista ja haitoista, jotka aiheutuvat palveluksen suorittamisesta poikkeavissa olosuhteissa eli sotaharjoituksissa.

Jatkotoimenpiteet

Tätä kirjoittaessani Ilmavoimat pitäytyy tulkinnassaan Pääesikunnan ohjeistuksesta huolimatta. Lehden ilmestyessä voi tapauksen osalta olla käytettävissä jo lopullisia ratkaisuja.

Pääesikunta on pyytänyt verottajalta ennakkoratkaisun asiasta. Tähän jouduttiin pikaisella aikataululla, koska tietoon tuli yksittäisen virkamiehen kysely verottajalle. Tämä kysely oli tehty ilmeisen yleisin sekä vajain perustein ja vastaus oli sen mukainen.

Mikäli jostain maalaisjärjellä käsittämättömästä syystä verottaja päätyy käsittelemään harjoituspäivärahaa vastaavasti kuin päivärahaa, ovat seuraukset moninaiset. Upseeriliiton puolelta se aiheuttaa välittömän neuvotteluvaateen työaikasopimuksen tarkistamiseksi. Sotilaallisesta harjoituksesta maksettavat korvaukset muodostuvat harjoituskorvauksesta ja harjoituspäivärahasta. Niiden nettotulon virkamiehelle tulee olla yhtä suuri kuin sopimuksella on yhteisesti sovittu. Puolustusvoimat joutuu miettimään sotaharjoitusten toteuttamistapaa sekä sitä, miten se kattaa välittömästi kohoavat työnantajamaksujen kustannukset.

Työaikasopimus on yksiselitteinen ja valtiovarainministeriön hyväksymä. Sopimustoiminnan kulmakivenä on se, että sovittuihin asioihin ja sopimuksiin voi luottaa. Tässä tapauksessa sopimuksen hyväksyjänä on lisäksi valtiovalta, joka johtaa kokonaistoimintaa. Mihinkä sopimukseen sitten voi luottaa, jos ei tähän?