SAL 9/2008 Positiivinen ongelma

Puolustusministeriön ja Pääesikunnan päätökset ja linjaukset
aiheuttivat minulle niin sanotun positiivisen ongelman. Olin jo valmistellut
tämän lehden kirjoitukseni painottuen muutamiin palvelussuhteiden epäkohtiin ja
korjattaviin asioihin. Juuri ennen palstani määräaikaa tehdyt päätökset
poistivat nuo epäkohdat ja minulla oli edessäni tyhjä aukeama. Tällaisessa
tapauksessa palstan uudelleen kirjoittaminen iltamyöhään on suorastaan
miellyttävä ongelma. Tällaisen ongelman
kohtaa mielellään useamminkin.
Puolustusministeriö päätti, että uuden tutkintorakenteen mukaisen maisterivaiheen opinnot toteutetaan komennuksena, eikä toisena vaihtoehtona olleena palkallisena virkavapaana. Pääesikunnan päätökset liittyivät muun muassa takuupalkkaan, sotaharjoituksen harjoituspäivärahan verollisuuteen, oman auton käytön korvauksiin sekä täydentäjien vuosiloman karttumiseen. Tehdyt päätökset ovat asetusten ja sopimusten mukaisia, mutta näin tehtyinä ne ovat myös osoitus hyvästä työnantajapolitiikasta. Seurannaisvaikutuksineen päätökset ovat tuloksellisuutta lisääviä sekä henkilöstöä motivoivia ja rekrytoivia.
Takuupalkka ja henkilökohtainen palkanosa
Takuupalkkauksen osalta on osassa tulosyksiköitä ollut
käytössä palkkausjärjestelmäsopimuksen virheellinen tulkinta. Kyseisessä
tulkinnassa on takuupalkan osalta luettu vain sitä sopimuksen kohtaa, jossa on
maininta: maksetaan hänelle entisen suuruista tehtäväkohtaista palkanosaa yhden
vuoden ajan. Soveltamalla ainoastaan tätä sopimuksen kohtaa, voi tulla käsitys,
että takuupalkan muodostaa vain tehtäväkohtainen palkanosa henkilökohtaisen
palkanosan määräytyessä uuden tehtävän alemman luokan mukaisesti. Oikea
sopimuksen tulkinta ja soveltaminen edellyttää sopimuksen muidenkin kohtien
tarkastelua sekä kokonaisuuden ymmärtämistä.
Mikäli siirtymävelvollisen henkilökohtainen palkanosa
määräytyisi uuden alemman vaativuusluokan mukaisesti, tulisi tapauksia, joissa
palkkaus laskisi jopa useita satoja euroja. Tällainen palkkauksen laskeminen ei
ole ollut sopimusneuvottelujen tarkoitus eikä se ole myöskään sopimuksen
sisältönä. Palkan aleneminen ei olisi myöskään puolustusvaliokunnan lausunnon
mukaista. Puolustusvaliokunnan kannan mukaan peruspalkka ei saisi laskea
siirron takia. Miksi kanta ei ole ehdoton, johtuu siitä, että uudessa
tehtävässä ja uudella paikkakunnalla voi olla palkanosia tai muita vaikutuksia,
jotka alentavat kokonaispalkkaa (mm. vähäisemmät harjoitukset ja niistä
saatavat korvaukset).
Pääesikunta on nyt laatinut ohjeistuksen, jolla on
selkeytetty henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen takuupalkan yhteydessä.
Henkilökohtainen palkanosa määräytyy takuupalkkana maksettavan tehtäväkohtaisen
palkanosan mukaisesti. Tämä prosentuaalinen osuus astuu voimaan kun uudessa
tehtävässä on tehty ensimmäinen suoritusarviointi viimeistään kuuden kuukauden
kuluessa. Siihen asti henkilökohtainen palkanosa määräytyy edellisen tehtävän
euromääräisen henkilökohtaisen palkanosan mukaisesti.
Muita tehtyjä päätöksiä
Sotilaallisen harjoituksen harjoituspäivärahan osalta
siirrytään tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaiseen menettelyyn, eli
harjoituspäiväraha on kaikissa tapauksissa veroton. Harjoituspäiväraha on
korvaus niistä ylimääräisistä kuluista ja haitoista, jotka aiheutuvat
palveluksen suorittamisesta poikkeavissa olosuhteissa. Harjoituspäiväraha ei
ole matkustussäännön mukaisen päiväraha, se on vain suuruudeltaan sidottu
virkamatkasta maksettavaan päivärahaan. Harjoituspäivärahan perusteet täyttyvät
samalla kun sotilaallisen harjoituksen ehdot täyttyvät.
Sotilaallisesta harjoituksesta maksettavien korvausten
rakenteesta ja sen mahdollisista muutoksista aloitetaan neuvottelut syksyn
virkaehtosopimusneuvottelujen yhteydessä. Sisällön tarkistaminen toteutetaan
tarvittaessa sopimusneuvottelujen aikataulussa.
Oman auton käytöstä maksettavien korvausten osalta
Pääesikunta tekee ohjeistuksen, jolla selvennetään maksuperusteet. Korvauksena
maksetaan ne kustannukset, mitä matka olisi tullut maksamaan yleisiä
kulkuneuvoja käyttäen. Huomioon otetaan siis jokainen eri kulkuneuvo ja
yhteysväli.
Sotatieteiden maisteriksi täydentävien opistoupseerien
vuosiloman karttumisen osalta sovelletaan täydentävien kandidaattien osalta
tehtyä päätöstä. Palkallinen virkavapaa oikeuttaa vuosiloman karttumiseen.
Työtapaturma ja sen vaikutus ylenemiseen
Palkatun henkilöstön kenttäkelpoisuus ja fyysinen työkyky -asiakirjan
tutkiskelu on aiheuttanut epävarmuutta. Asiakirjassa on määrätty seuraavaa:
Mikäli ammattisotilaan fyysinen työkyky tai kenttäkelpoisuus jää alle tason
välttävä, häntä ei tule esittää ylennettäväksi tai nimitettäväksi ylempään
virkaan, eikä määrätä vaativampaan sodan- tai rauhanajan tehtävään.
Upseerien henkilöasioiden hoito -asiakirjassa on luvussa 5.2
Ylentämiseen vaikuttavat tekijät puolestaan määrätty seuraavaa: Mikäli
ammattisotilaan fyysinen työkyky ja kenttäkelpoisuus ovat alle välttävän tason,
häntä ei tule esittää ylennettäväksi ilman perusteltua syytä. Pääesikunnan
ohjeistuksen mukaan lääkärintodistus on tällainen perusteltu syy. Mikäli
lääkärintodistus on pysyvästä vammasta, on myös perusteltu syy pysyvä.
Tällaisissa tapauksissa välttävän tason alle jäävät tulokset eivät ole este
ylenemiselle eivätkä vaativammille tehtäville. Jos kyseessä on viimeiselle
mahdolliselle suoritusviikolle tullut tilapäinen terveydellinen este, onkin
kyseessä sitten jo vähän eri asia.
On aivan selvää, ettei esimerkiksi työtapaturmasta
aiheutunut vamma voi olla este ylenemiselle ja vaativammille tehtäville. Mikäli
upseeri selviytyy työtehtävistään ja vain testeistä saavutettavat tulokset
jäävät alle säädetyn tason, on hänellä samat mahdollisuudet edetä kuin
muillakin.
Ajatelkaapa nyt
vaikka nuorta kouluttajaa, joka taisteluharjoituksessa johtaa joukkoaan
kenraali Ehrnroothin periaattein edestä ja kiitettävin suorituksin. Sitten hän
kesken hyökkäyksen juoksee ruohon peittämään maakoloon polven vammautuessa
pysyvästi ja estäen riittävät testitulokset. Jos häntä aiheutuneen vamman
lisäksi vielä ”palkittaisiin” hyvistä suorituksista urakehityksen
pysäyttämisellä, olisi se oikeusmurha. Tällainen toiminta olisi myös mitä
voimakkainta antimotivointia tekemään työnsä kunnolla.
Pääesikunnan upseeriasioiden hoitajat toivat voimakkaasti
esille sen, että jokainen tapaus käsitellään aina erikseen ja taustat sekä
kaikki vaikuttavat seikat tutkitaan huolellisesti. Tämä oiva toimintaperiaate
on toivottavasti käytössä myös alemmilla organisaatiotasoilla.
Jari Rantala
everstiluutnantti







