SAL 2/2009  Vuosilomasopimus muuttui

Valtiovarainministeriö ja valtion henkilöstöä edustavat pääsopijat (JUKO, JHL ja Pardia) ovat sopineet uuden virka- ja työehtosopimuksen valtion virkamiesten ja työntekijöiden vuosilomista. Uusi sopimus on nähtävissä valtiovarainministeriön www-sivuilla hakusanoilla Valtion virka- ja työehtosopimus vuosilomista 1.4.2009.

Vuosilomasopimuksen muuttamisen suurimpana tavoitteena oli sopimuksen selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen. Valtiolla siirrytään nyt vastaavaan käytäntöön, mihin kuntasektorilla on jo aiemmin siirrytty. Talvilomapidennyspäivät on muutettu varsinaisiksi lomapäiviksi ja irtopäivälaskennasta on luovuttu. Sopimus sisältää myös muita selkeyttämisiä kuten vuosiloman pituuden laskeminen taulukoiden avulla.

Uusi vuosilomasopimus tulee voimaan 1.4.2009 ja sitä sovelletaan määrättäessä ja annettaessa 1.4.2009 alkavan lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittuja lomia ja niihin liittyviä korvauksia sekä lomarahaa. Pääsääntöisesti muutokset koskevat siis vuoden 2010 kesällä annettavia lomia. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa palvelussuhde päättyy 1.4.2009 jälkeen. Tällöin sovelletaan uuden sopimuksen määräyksiä 1.4.2009 jälkeen ansaittuun lomaan.

 

Peruskäsitteet

Vuosilomaan liittyvät peruskäsitteet ovat pääosin entiset. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso. Lomavuosi on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy. Lomakausi on 1.6. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso. Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi sopimusta sovellettaessa ei lueta lauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhannusaattoa, itsenäisyyspäivää eikä vapunpäivää.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on maaliskuun lopussa päättyvän lomanmääräytymisvuoden sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana virkamies on ollut virassa tai virkasuhteessa vähintään 18 kalenteripäivää. Virassaolon veroiset päivät on esitetty vuosilomasopimuksen 5 §:ssä.

Lomapäivän käsitettä on muutettu. Lomapäivä on edelleen arkipäivä, mutta aikaisemmasta poiketen arkipäivänä ei sopimusta sovellettaessa pidetä lauantaita. Talvilomapidennysjärjestelmästä on luovuttu ja talvilomapidennyspäivät on sisällytetty varsinaisiin lomapäiviin.

 

Vuosiloman pituus

Virkamiehen ja työntekijän vuosiloman pituus määräytyy oheisten taulukoiden mukaisesti. Enää ei siis ole talvilomapidennyspäiviä, vaan kaikki lomapäivät ovat samanveroisia päiviä.

Mikäli henkilöllä on lomanmääräytymisvuoden päättyessä alle vuosi välitöntä valtion palvelusta, on vuosiloman määrä kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta taulukon 1) mukainen. Henkilön oltua välittömästi valtion palveluksessa vähintään yhden vuoden tai mikäli hänellä on päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta kaksitoista täyttä lomanmääräytymiskuukautta, käytetään taulukkoa 2). Jos henkilöllä on vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään viisitoista vuotta, on vuosiloman määrä taulukon 3) mukainen.

Jos virkamies tai työntekijä saavuttaa ennen lomavuoden päättymistä pidempään lomaan oikeuttavan palvelusajan, hän saa taulukon 3) mukaisen pidemmän loman. Loman pidennys on pidettävä ennen seuraavan vuoden toukokuun 1. päivää.

 

Vuosilomaan oikeuttava palvelus-aika

Viidentoista vuoden palvelusaikaa laskettaessa otetaan huomioon päätoiminen palvelusaika valtion palveluksessa mukaan lukien sairauden tai erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan vuoksi myönnetyt virkavapaudet ja työstä vapautukset.

Lisäksi otetaan huomioon palvelus muun työnantajan palveluksessa kotimaassa tai ulkomailla vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä virkamiehen tai työntekijän tehtävien suorittamisessa. Vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa on myös varusmiespalveluksessa ja siviilipalveluksessa oltu aika. Tätä kohtaa on yksinkertaistettu.

Työnantajalle tulee laajemmin harkittavaksi se mistä tehtävistä (muu kuin valtion palvelus) on olennaista hyötyä. Kohtaan sisältyy siirtymäsäännös: Virkamies tai työntekijä, jolle on 31.3.2009 mennessä kertynyt edellisen vuosilomasopimuksen mukaista palvelusta, säilyttää vuosilomaan oikeuttavan palvelusajan jatkaessaan valtion palveluksessa tai erottuaan valtion palveluksesta tullessaan uudelleen valtion palvelukseen. Uuden sopimuksen tultua voimaan lasketaan vuosilomaan oikeuttavat palvelusajat uusien määräysten mukaisesti.

 

Vuosilomapäivien kuluminen

Kokonaisen kalenteriviikon, johon ei sisälly ylempänä mainittuja päiviä, pituinen loma kuluttaa vuosilomaa viisi päivää. Jaksotyössä sovelletaan samaa periaatetta.

Uudessa sopimuksessa on kumottu vuosiloman laskentasääntöjä koskenut ns. irtopäivälaskentasääntö, jonka mukaan laskettiin vajaina viikkoina ja hajapäivinä myönnetyissä loman osissa viittä irtopäivää kohti yksi vapaa lauantaipäivä lomapäiväksi. Nyt normaalista viikosta kuluu lomaa viisi päivää. Lauantait eivät siis kuluta lomapäiviä.

 

Vuosilomakorvaus

Milloin palvelussuhde valtioon päättyy, virkamiehellä ja työntekijällä on oikeus saada vuosiloma tai lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän palvelussuhteen päättymiseen mennessä ei ole saanut lomaa tai korvausta. Vuosilomakorvaus on pitämättä jäänyttä vuosilomapäivää kohti 1/21 kuukausipalkasta. Vuosilomakorvaus lasketaan palvelussuhteen päättymiskuukauden ja osa-aikatyöhön siirtymiskuukauden palkkauksen mukaisesti.

 

Lomaraha

Virkamiehelle ja työntekijälle maksetaan lomaraha niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansainnut edellisenä lomanmääräytymisvuonna. Lomaraha määräytyy sen viran tai tehtävän palkkauksen mukaan, jossa asianomainen on maksatuskuukautta edeltävänä kuukautena. Puolustusvoimissa lomaraha määräytyy toukokuun palkan mukaan ja se maksetaan kesäkuussa. Jos asianomainen on virkavapaana tai työstä vapautettuna edellä tarkoitetun mukaisessa kuukaudessa, määräytyy lomaraha sen palkan mukaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä. Lomaraha määräytyy vastaavasti ero- tai siirtymähetken viran tai tehtävän palkan mukaan.

Kuukausipalkkaisen virkamiehen ja työntekijän lomaraha on taulukon 1) mukaisessa tapauksessa 4 prosenttia, taulukon 2) mukaisessa tapauksessa 5 prosenttia ja taulukon 3) mukaisessa tapauksessa 6 prosenttia lomarahan kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä. Lomarahan suuruus ei muutu, mutta sen laskenta helpottuu.

 

Soveltamismääräykset

Sopimuksen uudet soveltamismääräykset annetaan erikseen. Uudesta sopimuksesta tullaan valtiovarainministeriön ilmoituksen mukaan järjestämään koulutusta.

Lomaviikkojen väliin jäävät lauantait ja sunnuntait kuuluvat lomaan, vaikka ne eivät kulutakaan lomapäiviä. Soveltamismääräyksiin ollaan laatimassa tähän liittyen seuraavaa kohtaa: Jos vuosiloma sisältää kaikki sopimuksen mukaiset viikon arkipäivät, on se viikon pituinen, ellei lauantaille, sunnuntaille, kirkolliselle juhlapäivälle, itsenäisyyspäivälle, juhannusaatolle tai vapunpäivälle ole virkamiehen tai työntekijän suostumuksella merkitty työvuoroa.

Koska talvilomapidennyspäiviä ei enää ole, tulee lomaa taulukon mukaan riippumatta siitä, paljonko pitää lomaa lomakauden ulkopuolella. Palvelussuhteen päättyessä saa lomakorvauksen kaikilta pitämättömiltä lomapäiviltä. Aiempi sopimus rajasi pidennyspäivät korvauksen ulkopuolelle. Lomaa voi säästää nyt enemmän, koska kaikki lomapäivät ovat varsinaisia lomapäiviä.

Lomapäivät ovat lukumäärältään vastaavat kuin aiemman sopimuksen mukaiset lomapäivät lisättynä talvilomapidennyspäivillä. Esimerkiksi pidemmän lomaoikeuden aiempi lomamäärä 36+9 antoi lomaa 7 viikkoa ja 3 päivää. Uuden järjestelmän 38 päivää antaa tuon saman 7 viikkoa ja 3 päivää.

Vuosilomasopimus on koko valtion henkilöstöä koskeva ja sen sopimisessa on pääsopijoilla juuri tuo kokonaisuus ollut ilmeisen merkitsevä. Heikennyksenä uudessa sopimuksessa on se, että lauantaille sijoittuva arkipyhä ei enää anna ”ilmaista” lomapäivää, jonka voi käyttää jossain muualla. Osa henkilöstöstä, joka on pystynyt sijoittamaan lomansa arkipyhäviikoille ja joka haluaa pitää lomansa osissa, kokee tämän tappiona. Toisaalta kaikki lomapäivät ovat nyt varsinaisia lomapäiviä, eikä niiden saaminen ole enää kiinni työnantajan tahdosta. Pitää muistaa, että työnantajalla on yksiselitteinen oikeus päättää, milloin vuosiloma pidetään kunhan loman antamiseen ja jakamiseen liittyvät kohdat täyttyvät.

 

 

Taulukko 1  (Palvelusta alle vuosi)

Kuukaudet                          1    2   3   4   5    6     7    8    9    10   11

Lomapäivät                         2   4   6   8  10  12  14  16  18   20   22

 

 

Taulukko 2  (Palvelusta vähintään vuosi)

Kuukaudet                          1   2   3     4    5    6     7     8    9    10   11   12

Lomapäivät                         3   5   7   10  13  16  19   21  24   26   28   30

 

Taulukko 3  (Palvelusta vähintään 15 vuotta)

Kuukaudet                          1   2   3     4    5    6    7      8    9     10    11  12

Lomapäivät                         3   6   9   11  15  18  22   25  28    31   34  38

 

 

Jari Rantala
everstiluutnantti