SAL 3/2009 Neuvottelutulos syntyi kalkkiviivoilla

Lokakuussa 2007 tehdyn valtion sopimusratkaisun mukainen
viimeinen vaihe on Upseeriliiton osalta saavuttanut neuvottelutuloksen.
Signeeraukset tehtiin perjantaina 27.2. kello 15.15. Neuvottelutuloksen
syntyminen vasta viime metreillä johtui palkkausjärjestelmien
yhteensovittamisen kaatumisesta. Työnantaja ei ollut halukas kohdentamaan
yhteensovittamiseen yhtään omaa rahoitusta, eikä ottamaan huomioon
yhdistämisestä tulevia nettosäästöjä. Puheenjohtaja on käsitellyt tarkemmin
yhteensovittamisen kariutumista pääkirjoituksessaan.
Neuvottelumääräysten mukaan palkkausjärjestelmien kehittämistoimenpiteiden tuli olla suunnattuja, eikä siis yleiskorotuksia tai muita kaikille tulevia korotuksia. Ratkaisujen tuli säilyttää palkkausjärjestelmän yleinen kannustavuus. Edellä mainitut seikat loivat reunaehdot neuvottelujen lopputulokselle.
Neuvottelujen kohteena oli paikallisesti toteutettava 1,7 %
suuruinen rahoitus säännöllisen työajan palkkasummasta. Käytettävissä olevasta
rahoituksesta 0,13 % vastaava osuus kohdennetaan meripalvelukorvauksen
korottamiseen. Loput 1,57 % kohdennetaan vaativuusluokkiin 12-18.
Taulukkokorotukset julkistetaan kun sekä työnantaja että Upseeriliitto ovat
tarkistaneet laskennan tulokset. Uusi palkkataulukko julkaistaan heti sen
valmistuttua Upseeriliiton www-sivuilla sekä seuraavassa
Sotilasaikakauslehdessä.
Kohdennukset tulevat voimaan 1.3.2008 lukien, mutta
muutosten vieminen tietojärjestelmiin ei tapahdu hetkessä. Lisäksi on
odotettava Valtion työmarkkinalaitoksen virallinen hyväksyntä neuvottelutulokselle,
ennen kuin se voidaan toteuttaa. Tuo hyväksyntähän tulee vasta kun
työmarkkinalaitos on tarkistanut sopimuksen kustannusvaikutuksen, joka ei saa
ylittää sopimusvarallisuutta. Pääesikunnan tavoitteena on, että kohdennukset
tulevat maksuun toukokuun palkanmaksun yhteydessä.
Mitä saatiin, mitä ei
Koska JSA- ja OTV-arviointijärjestelmien
yhteensovittamisesta ei päästy sopimukseen, kohdennettiin rahoitus
palkkataulukkoon sen rakenteen kehittämiseksi Upseeriliiton
toimintasuunnitelmassa vahvistetulla tavalla.
Upseeriliiton pitkäjänteinen työ meripalvelukorvauksen
korjaamiseksi oikeudenmukaiselle tasolle saavutti tuloksen. Meripalvelukorvaus
maksetaan jatkossa 55,52 eurolla korotettuna, mikäli alus ei ole kiinnitettynä
tai ankkuroituna aluskohtaisessa kotisatamassa klo 16.00 – 08.00 välistä aikaa.
Satamavahdille korvaus maksetaan 81,26 eurolla korotettuna. Meripalvelukorvaus
on nyt vastaavan suuruinen kuin sotaharjoituskorvaus.
Toinen Upseeriliiton monivuotinen neuvotteluesitys ei sitten
toteutunutkaan. Upseeriliitto on esittänyt neuvotteluissa toistuvasti, että
poikkeaviin olosuhteisiin perustuvat sotaharjoituskorvaukset koskisivat
tasapuolisesti kaikkia harjoitukseen osallistuvia. Työnantaja ei suostunut
Upseeriliiton esitykseen. Kielteisen kannan perusteluksi ilmoitettiin
palkkatasapaino. Mikäli JSA 17 ja 18 palkkaluokissa maksettaisiin
sotaharjoituskorvaukset, nousisi näiden luokkien kokonaispalkkaus korkeammaksi
kuin työnantajavirkamiesten ja kenraalien palkkaus.
Työaikasopimuksen 9 §:n päivystyskorvauksiin sovelletaan 1
§:n määräyksiä, joiden mukaisesti muista poikkeavat korvaukset koskevat vain
johtavia virkamiehiä. Lentotehtäviin liittyvien urapolkujen epäkohdat
selvitetään ja korjaustoimet valmistellaan yhteistyössä Pääesikunnan kanssa.
Kahden vuoden takuupalkkauksen osalta sovittiin sen koskevan
1.10.2007 alkaen tapahtuneita siirtoja. Samalla myös tarkennettiin
sopimustekstiä esimerkkien osalta. Kaikki 30.9.2007 jälkeen siirtyneet ja
kyseisen takuupalkan piiriin kuuluvat, tarkistakaa ja huolehtikaa, että ao.
takuupalkka tulee koskemaan teitä. Ongelmatapauksissa ottakaa yhteyttä
paikalliseen luottamusmieheen.
Jatkotyö sekä siirtymävelvollisuus
Todellisen tilastoyhteistyön aloittamiseksi ja
kehittämiseksi on perustettu tilastoyhteistyöryhmä. Tarkoituksena on luoda
yhteisiä raporttipohjia, joilla tuotetaan säännöllistä palkkatietoa sekä
työnantaja- että järjestöosapuolten käyttöön. Yhteisesti hyväksytyt ja kattavat
palkkatilastot mahdollistavat entistä paremmin palkkauksen epäkohtien
löytämisen, tavoitteiden asettamisen ja toteuttamisen sekä avoimien ja
luotettavien neuvottelujen käymisen. Ensiaskelien perusteella tilastoyhteistyö
näyttäisi lopultakin kääntyvän laeissa ja sopimuksissa käskettyyn suuntaan myös
puolustusvoimissa.
Muutto- ja siirtokustannusten korvaussopimusta
tarkennettiin. Erillään asumiskorvaus muutettiin erityiskorvaukseksi ja
momenttien keskinäistä järjestystä vaihdettiin. Näillä muutoksilla
selkeytettiin sopimuksen sisältöä, jotta järjestelmän ulkopuolinenkin
virkakoneisto ymmärtäisi, mitä maksettavat korvaukset tarkoittavat ja mihin ne
perustuvat.
Lokakuussa 2007 allekirjoitettuun neuvottelusopimukseen
kirjattiin toimenpiteitä, joilla pyritään lieventämään siirtymävelvollisuuden
haittoja. Nyt saavutetussa neuvottelutuloksessa mainittuja toimenpiteitä
tarkennettiin seuraavasti:
Pitkäjänteisen urasuunnittelun kautta tulisi voida minimoida
tilanteet, joissa henkilön peruspalkka alenisi siirron vuoksi. Siirtojen tulee
perustua ensisijaisesti siirrettävän henkilön vapaaehtoisuuteen eikä siirrosta
saa koitua kohtuutonta haittaa siirtyvälle virkamiehelle tai tämän perheelle.
Jos vapaaehtoisia ja sopivia hakijoita ei löydy, käytetään
siirtymisvelvollisuutta. Edellä olevan mukaisesti työnantajalla
puolustusvoimissa on velvollisuus selvittää siirtotapauksissa mahdollisuus
järjestää tehtävä siten, ettei tehtävän vaativuusluokka alenisi. Henkilö- ja
urasuunnittelujärjestelmän mahdollisuuksia tehostetaan ilmoittamalla
puolustusvoimien henkilöstölle tieto avoimista tehtävistä (pl. työnantajavirkamiesten
tehtävät).
Osapuolet perustavat siirtymisvelvollisuustyöryhmän, jonka
tarkoituksena on kartoittaa edellä mainittujen periaatteiden toteutumista ja
tehdä neuvotteluosapuolille ehdotuksia henkilöstön muuttoihin ja siirtymiseen
paikkakunnalta toiselle liittyvistä toteuttamistavoista.
Siirtymisvelvollisuustyöryhmä laatii selvityksen puolustusvoimissa käytössä
olevista vapaan hakeutumisen tavoista ja niiden käytöstä sopimuskauden loppuun
31.1.2010 mennessä.
Siirtymisvelvollisuustyöryhmän toimialaan kuuluvat myös
puolustusvoimien muutto- ja siirtokustannusten korvaamisesta tehdyn tarkentavan
virkaehtosopimuksen ja siihen liittyvien verotuskysymysten tarkastelu sekä
näitä koskevien ehdotusten tekeminen.
Jari Rantala
everstiluutnantti







