SAL 10/2010  Puolustusvoimien erityispiirteet työterveydenhuollossa

Työterveydenhuollon järjestäminen on työnantajalle lakiin perustuva velvoite. Toisaalta toimiva työterveydenhuolto on hyvä keino työnantajalle lisätä työn tuottavuutta. Työministerikin totesi 30.1.2008: ”Työelämän laatu ja tuottavuus kuuluvat yhteen. Tuottavuus syntyy, kun työpaikalla voidaan hyvin. Mitä varhaisemmin terveysriskeihin puututaan, sitä paremmin ihmiset kykenevät tekemään työnsä. Tämän takia työnantajan kannattaa panostaa työterveydenhuoltoon yhä enemmän.”

Työnantaja voi lakisääteisten työterveyshuoltotoimintojen lisäksi kustannuksellaan järjestää työntekijöille myös sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja. Valtiovarainministeriö on määräyksellään ohjannut valtion virastoissa kustannettavasta sairaanhoidosta. Työnantajan kustantama sairaanhoito toteutetaan yleislääkäritasoisena avosairaanhoitona. Tähän sairaanhoitoon kuuluu erikoislääkärin tutkimus sillä edellytyksellä, että erikoislääkäri toimii työpaikan työterveyslääkärin toimeksiannosta lausunnon antajana sairauden toteamiseksi ja hoidon määrittelemiseksi hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä.

Työtapaturmat

Eri työtapaturmatilanteissa (yksittäiset) puolustusvoimien työterveydenhuollolla on ilmennyt ongelmia. Tällä hetkellä muun muassa kaikkia vammojen selvittämisen kannalta välttämättömiä tutkimuksia ei suoriteta, koska ne mahdollistava lainsäädäntö on tulkittu epäselväksi. Vammojen todellisen tason selvittäminen viivästyy, mikäli tutkimus tehdään julkisen terveydenhuollon pitkien jonojen kautta. Vammojen edellyttämät hoitotoimenpiteet ovat myös rajoitettuja, esimerkiksi fysioterapia ei ole sallittua.

Vammojen paraneminen ja sitä myötä työkyvyttömyysajat ovat pitkiä. Työterveydenhuollon tulisi kyetä nykyistä nopeammin palauttamaan kantahenkilökunta tehtävien edellyttämälle työkyvyn tasolle. Sotilashenkilöstölle tulisi järjestää mahdollisuus päästä erikoissairaanhoitoon vastaavalla nopeudella kuin miten asevelvollisten erikoissairaanhoito on järjestetty. Nopea tutkimus ja tehokas kuntoutus palauttavat henkilöstön nopeammin takaisin tuottavaan työhön. Tämä koskee erityisesti varusmiesten ja reserviläisten kouluttajia.

Valtion työterveyshuollon ja sairaanhoidon kehittäminen

Valtiovarainministeriö ja ammattijärjestöt ovat asettaneet sopimuskaudelle valtion henkilöstön työkyvyn edistämistä ja työterveyshuoltoa käsittelevän työryhmän. Työryhmän tehtävänä on 31.12.2010 mennessä tarkastella valtion henkilöstölle suunnatun työterveyshuollon ja siihen sisältyvän maksuttoman sairaanhoidon sisältöä sekä toimivan työterveysyhteistyön kehittämistä ottaen huomioon kaikki ikäryhmät. Tarkastelun perusteella päivitetään valtiovarainministeriön määräys valtion palveluksessa olevien maksuttomasta sairaanhoidosta ja muusta terveydenhuollosta.

Työryhmässä on todettu, ettei nykyinen ohjeistus kiellä muun muassa magneettikuvausten käyttöä vammojen selvittämisessä eikä fysikaalista hoitoa vammojen hoitamisessa. Mikäli työnantaja haluaa kustantaa tutkimukset ja hoidon, ne ovat käytettävissä. Ongelman fysioterapian käyttämättömyydestä puolustusvoimissa lienee aiheuttanut valtiovarainministeriön määräyksen tekstikohta: Työsopimussuhteisille kustannettavaan sairaanhoitoon kuuluu myös fysioterapeutin antama fysikaalinen hoito sillä edellytyksellä, että fysioterapeutti toimii työpaikan työterveyslääkärin toimeksiannosta hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä. Määräyksen tekstissä ei tuolla kohtaa mainita mitään virkamiehistä. Valtiovarainministeriön tulkinnan mukaan määräys ei kiellä vastaavaa menettelyä myös virkamiesten kohdalla.

Toimintasuunnitelman kehittäminen

Puolustusvoimien työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa on todettu, että se on laadittu ottaen huomioon puolustusvoimien erityisolosuhteet. Ne olisi syytä tuoda konkreettisemmin esiin ja erityisesti painottaa ydintoiminnan sotilasammatillisia erityispiirteitä. Tuottavuus terveydellisten poissaoloaikojen lyhentämiseksi tulisi olla yksi painopiste. Työterveyshuollossa korostuu varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy sekä työhyvinvoinnin edistäminen. Näiden lisäksi työterveydenhuollollinen sairaanhoito pikaisen paranemisen edistämiseksi on sekä henkilön itsensä että organisaation etu.

Jo nyt on henkilöstö usein ylikuormitettua niin fyysisesti kuin henkisesti. Työuupumuksen merkit ovat koko ajan lisääntyneet. Tekijöitä ei riitä kaikkiin tehtäviin ja jotta työyksikkö saataisiin toimimaan, tehdään myös  puuttuvien henkilöiden työt. Edessä on organisaation rankkoja supistuksia sekä muutoksia. Tilanne ei siis tule mitenkään helpottumaan, vaan päinvastoin. Nyt tarvitaan jokainen henkilö tekemään työtään terveenä ja motivoituneena.

Eläkeratkaisujen myötä sotilashenkilöstön ikärakenne on selvästi vanhentunut ja vanhenee edelleen. Tämän huomioon ottamisesta työkyvyn tukemistoimenpiteissä tulisi tehdä konkreettinen suunnitelma toimenpide-esityksineen.

Kriisinhallintatehtävät ovat muuttuneet yhä vaativammiksi ja vaarallisimmiksi. Henkilöstön työterveydestä huolehtiminen ennen ja jälkeen operaation tulisi valmistella. Erityisesti tulisi huolehtia operaatioista palaavien kriisinhallintaveteraanien niin fyysisestä kuin henkisestä terveydenhuollosta kunnes he ovat varmuudella palautuneet operaation vaikutuksista.

Sotilashenkilöstön velvoitteet ja terveydenhuolto

Laissa puolustusvoimista on säädetty, että sotilashenkilöstön on huolehdittava kunnostaan myös vapaa-ajalla. Sotilashenkilöstölle on asetettu tiukkoja vaatimuksia henkilökohtaisen kunnon kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Tällä on suora yhteys myös työterveyden ylläpitoon. Puolustusvoimien työterveyshuolto ei ole vastaavalla tasolla kuin tämä laissa säädetty velvoite sotilashenkilöstölle. Puolustusvoimien tulisi panostaa enemmän työterveydenhuollon kehittämiseen tällä osa-alueella.

Vastuu työterveydenhuollosta ja sen kehittämisestä on työnantajalla, eli puolustusvoimien johdolla. Työterveydenhuoltohenkilöstö vastaa sen käytännön toteuttamisesta saamiensa linjausten mukaan. Nyt olisi hyvä hetki kehittää työterveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa ottamaan konkreettisemmin huomioon puolustusvoimien erityisolosuhteet. Valtion yleiset ohjeet on laadittu virastotyön mukaisesti, ei ottaen huomioon kenttäolosuhteita, lentotoimintaa, sukellustoimintaa, sotilaallisia harjoituksia, ammuntoja eikä sotilaallista kriisinhallintaa.

Henkilöstöalan PVSAP siirtyi

Marraskuulle suunniteltu henkilöstöalan PVSAP-palvelun käyttöönotto siirtyy maaliskuun 2011 loppuun. Siirron perusteena ovat testausten vaatima lisäaika sekä henkilöstön kouluttaminen. Edellisellä palstallani kehotin jokaista tarkistamaan järjestelmään tallennetut tietonsa sekä marraskuun alusta saamansa palkan. Syynä kehotukseen olivat järjestelmäsiirrossa mahdollisesti tapahtuvat virheet. Tiedot kannattaa edelleen tarkistaa loppuvuodesta, mutta palkkojen osalta tarkistus on tehtävä huhti- ja toukokuussa.

Samassa yhteydessä päätettiin siirtää myös osaamisen ja koulutusten hallinnan PVSAP-palvelun käyttöönottoa. Puolustusvoimien nykyisessä rahoitustilanteessa ei ole mitenkään perusteltu osaamisen ja koulutusten hallinnan PVSAP-palvelun tuottavuutta. Vaikuttaa siltä, että hanke on ollut enemmänkin luojiensa intressi, johon ei ole osattu puuttua saati vaatia todellisia tuottavuuslaskelmia. Järjestelmän luomisen yhteydessä käytetyt termit ja innovoivat tavoitemaalailut ovat ilmeisesti olleet niin korkealentoisia, ettei todellista hyödyn puutetta ole ymmärretty.

Osaamisen ja koulutusten hallinta on luotu parantamaan urapolkujen suunnittelua. Silti uusi järjestelmä ei tue riittävästi edes puolustusvoimien ydinjoukon, useasti tehtäviään vaihtavien sotilaiden urapolkujärjestelmää.

Puolustusvoimat on tilanteessa, jossa karsitaan kaikkea alkaen siitä, että läksiäistilaisuudessa vain eläkkeelle lähtijälle tarjotaan kahvit. Muut maksavat kahvinsa itse. Tuleville vuosille suunnitellaan joukko-osastojen lakkauttamisia ja ihmisten irtisanomisia. Merkittävän rahallisen panostuksen pitäisi nykyään tuottaa myös mitattavaa ja todennettavaa tuottavuutta puolustusvoimien ydintoiminnan osalta.

Osaamisen kehittämisen hanketta on kritisoitu puolustusvoimien sisäisissä lausunnoissa runsaasti. Sen aikaansaaman PVSAP-palvelun tuottavuutta nykyjärjestelmään verrattuna ei ole selvitetty eikä sen vaatimia henkilöstöresursseja ja kustannuksia ole esitelty. Tästä huolimatta uusi järjestelmä toteutetaan sen valmistelijoiden ja tulevien hallinnoijien esittämällä tavalla.

Järjestelmään on panostettu huomattavasti ja sen käyttöönoton jälkeen on pakko ylläpitää se kustannuksista ja työmäärästä piittaamatta. Onko puolustusvoimilla tällaiseen varaa?