SAL 11/2010  Neuvottelutulos

Syksyn tarkentavissa virkaehtosopimusneuvotteluissa saavutettiin puolustusvoimia koskeva neuvottelutulos määräaikaan 15.10.2010 mennessä. Neuvottelut puolustusministeriön ja Pääesikunnan edustajien kanssa käytiin hyvässä ilmapiirissä ja edelleen avoimuutta kehittäen. Rahoituksen kohdentamisessa sekä pääosassa tekstikysymyksiä päädyttiin melko nopeasti yhteisymmärrykseen. Vaikein ja eniten työtä teettänyt kohta oli palkkausjärjestelmäsopimuksen tarkistaminen arviointityön osalta.

Upseeriliiton hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen kokouksessaan 19.10.2010. Neuvottelutuloksen voimaantulo edellyttää vielä Valtion työmarkkinalaitoksen hyväksymisen. Palkkataulukoiden tarkistamisen lisäksi sovittiin eräistä sopimusten tekstimuutoksista sekä useista viimeistään sopimuskauden loppuun (29.2.2012) mennessä tehtävistä selvitystöistä.

 

Rahoituksen kohdennus

Neuvotteluissa oli käytettävissä    0,43 % suuruinen paikalliserä JSA-palkkausjärjestelmän säännöllisen työajan palkkasummasta. Paikalliserän suuruus laskettiin kesäkuun palkkasummasta. Neuvottelumääräysten mukaisesti erää ei saanut kohdentaa osittainkaan yleiskorotuksena. Paikalliserä oli suunnattava siten, että palkkauksella edistetään tuloksellisuutta sekä parannetaan kilpailukykyä osaavan henkilöstön saatavuudesta ja palveluksessa pysyttämiseksi.

Käyttöön saatu rahoitus kohdennettiin liittovaltuuston linjausten perusteella ja Upseeriliiton hallituksen päätöksellä palkkaluokkiin JSA 10 (1,05 %), 11 (1,11 %), 13 (1,30 %) ja 15 (1,30 %). Uusi palkkataulukko tulee voimaan takautuvasti 1.9.2010 lukien. Palkanmaksuun korotukset tulevat työnantajan arvion mukaan joulukuussa.

 

Arviointiryhmien toiminta

Neuvottelujen vaikein ja eniten työtä sekä aikaa vaatinut kohta oli valtion virkaehtosopimuksessa sovittu arviointiryhmien työn suuntaaminen. Yleisessä virkaehtosopimuksessa oli sovittu tekstimuutos palkkausjärjestelmän mallisopimuksen tekstiin, joka piti heijastaa kaikkiin valtion palkkausjärjestelmäsopimuksiin. Tästä muutoksesta tuli neuvotella paikalliserän neuvotteluiden yhteydessä.

Pääsopijoiden ja valtion työmarkkinalaitoksen sopima muutos koski mallisopimusta, joka on tehty vasta sen jälkeen kun muun muassa JSA-palkkausjärjestelmästä tehtiin sopimus. Mikäli sovittu teksti olisi sinällään siirretty puolustusvoimien sopimuksiin, se olisi aikaansaanut merkittäviä heikennyksiä nyt käytössä olevaan järjestelmään. Tämä tapaus osoittaa selkeästi sen, miksi keskustasolla ei voida sopia virastotason asioita. Virastojen erityispiirteitä koskevat asiat tulee neuvotella siellä, missä ne tunnetaan, eli kyseisissä virastoissa.

Virastotason tarkentavien neuvotteluiden aikana poikkesivat pääsopijoiden antamat soveltamisohjeet ja tiedot merkittävästi siitä, mitä työnantajapuolella valtion työmarkkinalaitos antoi työnantajan edustajille. Tämä aiheutti monia hankalia tilanteita, epäselvyyttä, sekä neuvotteluiden pitkittymistä. Puolustusministeriön pääneuvottelija oli hankalassa tilanteessa eli niin sanotusti puun ja kuoren välissä. Työmarkkinalaitos oli selvästi antanut tiukkoja vaatimuksia siitä, miten muutokset pitää saada läpi. Nämä vaatimukset poikkesivat siitä, mitä työmarkkinalaitoksen kerrottiin esittäneen keskustason neuvottelupöydässä. Kovan paineen alla saatiin kuitenkin aikaiseksi tekstiratkaisu, joka otti riittävästi huomioon molempien osapuolien tarpeet. Arviointijärjestelmän muutokset ja niiden vaikutus on selvitetty tarkemmin toisen pääluottamusmiehen palstalla.

 

Sotilaallinen kriisinhallintatehtävä ja takuupalkka

Sotilaallisen kriisinhallinnan rekrytoinnin parantamiseksi sovittiin takuupalkkauksen ulottamisesta kriisinhallintatehtävän ajalle. On ollut tilanteita, joissa upseeri olisi ollut kiinnostunut tarjotusta kriisinhallintatehtävästä, mutta ei ole halunnut lähteä operaatioon vajaan takuupalkka-ajan takia.

Esimerkiksi henkilö on ollut vaativuusluokan 13 tehtävässä 9 kuukautta ja kriisinhallintatehtävä katkaisisi takuupalkkaan vaadittavan vuoden palvelun kyseisessä tehtävässä. Koska kriisinhallintatehtävästä palatessa ei ole varmuutta, mihin vaativuusluokkaan henkilö palaa, hän ei halua lähteä kriisinhallintatehtävään, vaan mieluummin kartuttaa takuupalkka-ajan täyteen. Edellä mainittujen tapausten välttämiseksi sovittiin, että sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävä ei katkaise kotimaan tehtävän takuupalkan karttumista.

Esimerkkitapauksessa henkilö lähtee kriisinhallintatehtävään 6 kuukaudeksi. Tehtävä kartuttaa hänen kotimaassa olleen tehtävän vaativuusluokan 13 takuupalkka-aikaa. Palattuaan kriisinhallintatehtävästä henkilölle on karttunut takuupalkkaukseen vaadittava vuoden aika. Kriisinhallintatehtävässä maksettava palkka ei kartuta kotimaan takuupalkkaa.

Kriisinhallintatehtävä ei kuluta kotimaassa alkanutta takuupalkkausta. Mikäli henkilö on ollut ennen kriisinhallintatehtävää takuupalkalla esimerkiksi  5 kuukautta, keskeytyy takuupalkkauksen kuluminen kriisinhallintatehtävän ajaksi ja jatkuu henkilön palattua kotimaan tehtävään.

 

Erillään asuvan kotimatkat

Erillään asuvien perheellisten virkamiesten kotimatkojen osalta sovittiin niiden käyttöajan pidentämisestä. Käytettävissä olevat 52 kotimatkaa voi tehdä nyt 30 kuukauden kuluessa siirtohetkestä. Muutto- ja siirtokustannusten muut kohdat säilyivät ennallaan ja perusrakenne pysyy kahdessa vuodessa. Oikeus 30 kuukauden aikaan on kaikilla virkamiehillä, jotka asuvat erillään 1.10.2010 lukien.

 

Selvitystyöt

Sopimuskauden aikana sovittiin selvitettäväksi alla olevia palvelussuhteen ehtoja. Selvitystyöt tehdään sopimuskauden aikana siten, että mahdolliset sopimusmuutokset voidaan tehdä ennen sopimuskauden päättymistä.

Kriisinhallintaoperaatioihin tehdään virkamatkoja yleisen virkamatkaohjeen mukaisesti. Virkamatkalle lähtijät toimivat ja majoittuvat operaatioalueella samoissa olosuhteissa sekä vaaratilanteissa kuin operaation henkilöstö. Virkamatkat ovat pakollisia kun taas tehtävä kriisinhallintaoperaatiossa on vapaehtoinen. Operaatiossa palkkaus on korkeampi kuin kotimaan tehtävässä. Virkamatkalla oleville maksetaan asianomaisen maan ulkomaanpäivärahaa ja operaatiossa oleville korkeampaa kriisinhallintapäivärahaa. Tämän epäkohdan poistamiseksi sovittiin tehtäväksi selvitystyö siitä, miten kriisinhallintaoperaatioiden toimialueelle tehtävien virkamatkojen palvelussuhteen ehtoja voidaan kehittää.

Perheellisen virkamiehen erityiskorvaus (entinen erillään asumiskorvaus) maksetaan korotettuna, mikäli virkamies joutuu asumaan lyhyintä yleistä tieliikenneväylää pitkin mitattuna yli 400 kilometrin etäisyydellä perheestään. Korotus on aikoinaan sovittu maksettavaksi korvauksena pidemmästä matkustamisaika, jonka takia virkamies joutuu olemaan erossa perheestään. Rakennemuutosten myötä yhä useampi virkamies joutuu matkustamaan ns. poikittaisliikenteellä, jolloin matkan pituus on alle 400 kilometriä, mutta matkustamisaika on huomattavan pitkä. Sopimuskaudelle perustetaan työryhmä selvittämään mahdollisuutta rinnastaa 400 kilometrin etäisyyttä matkustamisaikaan.

Puolustusvoimien tehtävien erityisluonteesta johtuen hyvän fyysisen ja henkisen työkyvyn merkitys toiminnan tuloksellisuudelle on keskeistä. Lisäksi ammattisotilailla on lakiin perustuva velvollisuus ylläpitää fyysistä kuntoa. Oikea-aikaisilla terveydenhuollon palveluilla on keskeinen merkitys tilanteissa, joissa työkyvyn alenemasta johtuen henkilön työskentely varsinaisessa tehtävässään vaikeutuu tai estyy. Pääesikunta selvittää yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa työterveyshuollon kattavuutta erilaisissa tilanteissa. Selvitystyön perusteella tehdään tarvittavat toimenpide-esitykset.

Sopimuskaudelle perustetaan työryhmä tekemään selvitys lisäpalkkioiden ja suoritusperusteisten korvausten soveltamisesta siten, että tulokset ovat käytettävissä puolustusvoimien uudistamiseen liittyen. Lisäksi tehdään selvitys lentävän henkilöstön vakuutusturvan riittävyydestä ja kehittämismahdollisuuksista lento-onnettomuuksien, työtapaturmien sekä työperusteisten sairauksien osalta.

Sopimuskaudella selvitetään myös mahdollisuudet tehtävän vaativuuden arviointityön yksinkertaistamiseksi ja kehittämiseksi.

 

Esiupseerikurssin palkkaus

Sopimusneuvotteluiden yhteydessä käsiteltiin myös esiupseerikurssin palkkausta. Perusteena kurssilaisten palkkaukselle on ennen kurssia maksettujen kuukausipalkkojen keskiarvo. Tehtävärakenteen muutosten myötä on upseereita sijoitettu ennen esiupseerikurssia vaativampiin tehtäviin kuin aiemmilla kursseilla. Tämä muutos edellytti kurssipalkan tarkistamisen. Selvitystyön jälkeen päädyttiin yksimielisyyteen kurssipalkan tarkistamisesta JSA -vaativuusluokan 13 ja henkilökohtaisen palkanosan 17 prosenttia mukaiseksi.

 

Aloitteiden vaikutus

Nyt aikaansaatu sopimus sisältää hyvät esimerkit siitä, että niin yksittäisten jäsenten kuin osastojen tekemillä yhteydenotoilla, esityksillä ja aloitteilla on merkitystä. Kotimaan takuupalkan karttuminen sotilaallisen kriisinhallintatehtävän aikana sekä operaatioalueille tehtävien virkamatkojen palvelussuhteen ehtojen kehittäminen ovat tällaisia asioita.

Huovinrinteen sekä Turun osastojen yksittäisten jäsenten esitykset ja osastojen aloitteet saivat liikkeelle nämä asiat. Yhteistoiminta Maavoimien Esikunnan henkilöstöosaston kanssa antoi aloitteiden läpimenemiselle neuvotteluissa lisävauhtia. Yksikään liiton yksittäisen jäsenen tekemä ehdotus tai esitys ei ole turha, se ei välttämättä johda sen pidemmälle, mutta toisaalta se voi saada aikaan merkittävän muutoksen. Kaikki kehittämisajatukset sekä -havainnot ovat tärkeitä ja tervetulleita.

Jari Rantala
everstiluutnantti