SAL 1/2010  Muutoksia palvelussuhdeasumisen periaatteisiin

Puolustusministeriö on uusinut ja tarkistanut ohjeensa puolustushallinnon palvelussuhdeasuntojen vuokrauksessa noudatettavista periaatteista. Uudistuksen taustalla ovat jo vuodelta 1997 olevan ohjeen päivittäminen nykykäytäntöön sekä vuokratuen tarkistaminen momenttimääräysten mukaiseksi ja määrärahaan sopeuttaminen. Käsittelen tässä kirjoituksessa uudistetun ohjeistuksen pääkohtia ja perusteita.

Puolustusministeriö päättää palvelussuhdeasuntojen vuokrauksessa noudatettavista periaatteista ja linjauksista. Puolustusvoimat antaa näitä periaatteita noudattavan tarkemman ohjeistuksen. Ministeriön ohjetta on käsitelty puolustushallinnon henkilöstöpoliittisessa yhteistoimintaelimessä (HEPO) sekä erillisissä kuulemistilaisuuksissa, joissa henkilöstöjärjestöt ovat esittäneet kantojaan. Jo alkuvaiheessa oli selvää, että muutos tulee tapahtumaan ja Upseeriliitto keskittyi tekemään esityksiä ohjeluonnokseen, jotta siitä tulisi mahdollisimman toimiva. Tehdyt esitykset hyväksyttiin yhtä lukuun ottamatta.

Suurimmat muutokset palvelussuhdeasumisessa koskevat vuokratuen muutosta sekä asukasvalinnan priorisointia. Vallitsevasta tavasta, jonka mukaan palvelussuhdeasunnon vuokraan on lähes poikkeuksetta myönnetty vuokratukea, luovutaan. Vuokratukea tullaan jatkossa myöntämään vain erikseen määritellylle henkilöstölle.

 

Perusteita

Valtion talousarviossa on osoitettu puolustusvoimien toimintamenoihin määräraha palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä. Toiminnalliset tarpeet edellyttävät valmiudellisten ja henkilöstöpoliittisten näkökulmien huomioon ottamista palvelussuhdeasuntojen vuokratasossa. Puolustusvoimien toiminnan erityispiirteiden vuoksi on kaikille puolustusvoimien virkamiehille laissa säädetty siirtymisvelvollisuus. Siirtymisvelvollisuudesta aiheutuvia sosiaalis-taloudellisia haittoja voidaan vähentää palvelussuhdeasuntoihin ja vuokratukeen liittyvillä järjestelyillä.

Talousarviossa 2010 vuokratukeen osoitettu määräraha on enintään 4, 4  milj. euroa. Summa on ollut sama jo viisi vuotta, eikä se tule nousemaan, päinvastoin sen supistamiseen on paineita.

Puolustusministeriön antamia palvelussuhdeasuntojen vuokrausta koskevia periaatteita sovelletaan puolustushallinnon henkilöstöön Suomessa sijaitsevien palvelussuhdeasuntojen vuokrauksessa. Ohjeessa on useassa kohtaa korostettu, että kaikkia puolustushallinnon palveluksessa olevia henkilöitä kohdellaan samojen periaatteiden mukaisesti.

 

Vuokrauksen periaatteet

Palvelussuhdeasuntoja vuokrataan ensisijaisesti Kruunuasunnot Oy:ltä ja Senaattikiinteistöltä. Asuntoja voidaan vuokrata myös kunnilta, kaupungeilta ja yleishyödyllisiltä yhteisöiltä sekä yksityisiltä tahoilta. On hyvä, että asuntoja voidaan vuokrata muiltakin kuin Kruunuasunnoilta. Tätä mahdollisuutta tulisikin käyttää kilpailutilanteen aikaansaamiseksi. Tilanne on vääristynyt, jos Kruunuasuntojen neliövuokrat ovat suurempia kuin lähistöllä olevien vastaavantasoisten muiden vuokra-asuntojen hinnat. Tämän epäkohdan puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) lupasi ottaa esille alkuvuonna Kruunuasuntojen kanssa käytävissä sopimusneuvotteluissa. Toivottavasti neuvotteluissa saadaan parannus tilanteeseen.

On tietenkin ymmärrettävää, että Kruunuasunnot on ensisijainen vuokranantaja. Muussa tapauksessa voisi tulla tilanne, että varuskuntien Kruunuasuntojen omistamissa taloissa asuisi pääosin puolustushallinnon ulkopuolista, jopa epämääräistä väkeä. Tämä tulisi aiheuttamaan monenlaisia ongelmia. Tämän vision estäminen ei kuitenkaan saa tapahtua käymällä henkilöstön kukkarolla.

Tilanteissa, joissa vapaita asuntoja hakevia on enemmän kuin asuntoja, noudatetaan seuraavia periaatteita. Etusijalla ovat: siirtymisvelvolliset, puolustusvoimien toiminnan kannalta välttämätön henkilöstö (avaintehtävät) ja työuransa alkuvaiheessa olevat.

Siirtymisvelvollisista etusijalla on keskitetyn ura- ja henkilöstösuunnittelun piiriin kuuluva henkilöstö. Toiminnan kannalta välttämättömällä henkilöstöllä (avaintehtävät) tarkoitetaan henkilöitä, joiden tehtävien katsotaan olevan kriittisiä toiminnan turvaamiseksi. Henkilön saavutettavuuden merkitys toiminnalle voi luoda edellytyksen palvelussuhdeasunnon tarpeelle. Avaintehtävän työllä on erityinen merkitys puolustusvoimien tai sen yksikön toiminnalle. Tällaisia avaintehtäviä voi olla organisaation kaikilla tasoilla.

Puolustusvoimat (Pääesikunta) laatii tarkemmat ohjeet avaintehtävien määrittelyyn. Kun arvioidaan välttämätöntä henkilöstöä, ei pidä lukea ainoastaan sanoja “toiminnan turvaamiseksi” ja miettiä vain niitä konkreettisesti. Pitää arvioida kokonaisuutta ja kokonaisuuden hallintaa. Muussa tapauksessa porttivartiomiehistä tulee kriittisin tekijä.

Työuransa alkuvaiheessa olevilla tarkoitetaan ammattiin valmistuvia henkilöitä, joiden rekrytoimista pidetään puolustusvoimien kannalta tärkeänä. Tähän ryhmään kuuluvat erityisesti kadetit.

Asuntoja voidaan poikkeustapauksessa vuokrata ulkopuolisille tyhjien asuntojen kustannusten minimoimiseksi. Palvelussuhdeasuntoa ei vuokrata henkilölle, jolla on asunto työssäkäyntialueella. Tästä voidaan poiketa, mikäli henkilön tehtävät edellyttävät esim. varallaolon takia asumista lähellä työpaikkaa, työpaikan vaikean maantieteellisen sijainnin takia tai muusta näihin rinnastettavasta syystä.

 

Vuokratuki

Vuokratukipäätöksiä tehtäessä lähtökohtana on puolustusvoimien toiminnallisista tarpeista johtuvat perusteet tai erillinen rakennemuutoksen vuokratukipäätös. Vuokratukea voivat saada pääsääntöisesti siirtymisvelvolliset, puolustusvoimien toiminnan kannalta välttämätön henkilöstö (avaintehtävät) ja työuransa alkuvaiheessa olevat. Tilannekohtaiset poikkeukset ovat mahdollisia. Esimerkiksi tietyn asuntokannan varaaminen toiminnallisista syistä palvelussuhdeasunnoiksi on tällainen syy.

Vuokratukea saa vai yhteen asuntoon kerrallaan, jollei ole erityistä syytä myöntää vuokratukea kahteen asuntoon. Tällaisena syynä on ehdottomasti otettava huomioon erillään asuminen. Tehtävien tai työskentelypaikan pysyessä ennallaan, voi tukea saada samalla työssäkäyntialueella olevaan asuntoon korkeintaan neljä vuotta. Vuokratukea voidaan perustellusta syystä jatkaa neljän vuoden määräajan jälkeen. Tällöin vuokratuki on enintään 50 prosenttia aiemmasta.

Asukkaan maksaman vuokran tulee olla vähintään luontoiseduista annetun verohallinnon päätöksen mukainen, eli siitä ei saa muodostua verotettavaa luontoisetua. Vuokratukea maksetaan yhtä asuntoa kohden enintään 7 euroa/m2/kk kuitenkin maksimissaan 35 prosenttia ensivuokran määrästä.

Siirtymisvelvollisten kohdalla on otettava huomioon, että perheellisten virkamiesten erityiskorvaus (entinen erillään asumiskorvaus) on tarkoitettu korvaamaan erillään asumisesta aiheutuvaa haittaa, ei tukemaan asumista.

 

Siirtymävaihe

Puolustusministeriön ohje tulee voimaan 1.6.2010 lukien. Tämän jälkeen tehtävissä uusissa vuokrasopimuksissa ovat voimassa uudet periaatteet. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten osalta puolustusvoimien on ensisijaisesti neuvoteltava uusien periaatteiden mukaisista vuokrista. Viime kädessä vuokrasopimukset on irtisanottava. Muutokset on toteutettava 30.6.2011 menneessä.

Kun määräaikainen vuokrasopimus päättyy 1.6.2010 jälkeen ja vuokralainen on oikeutettu vuokratukeen, noudatetaan uudessa vuokrasopimuksessa puolustusministeriön ohjeen mukaisia periaatteita. Mikäli vuokralainen ei ole oikeutettu vuokratukeen voidaan tehdä vuokrasopimus päättyneen vuokrasopimuksen mukaan niin, että vuokratuki on 75 % alkuperäisestä ajalla 1.1.2011 – 31.12.2011 ja 50 % ajalla 1.1.2012 – 31.12.2012 sekä 25 % ajalla 1.1.2013 – 31.12.2013, minkä jälkeen tuki lakkaa. Uusien periaatteiden mukainen vuokratuki on siis voimassa kokonaisuudessaan 1.1.2014 lukien.

Seuraavassa vaiheessa puolustusvoimat laatii tarkemman ohjeistuksen palvelussuhdeasuntojen vuokrauksesta. Tämä ohjeistus tullaan käsittelemään puolustusvoimien yhteistoimintaelimessä ja henkilöstöjärjestöillä on mahdollisuus lausua ohjeen sisällöstä. Ohjeessa tullaan käsittelemään tarkemmin muun muassa avaintehtävien määritteleminen.

 

Viimeisiä VES 2007:n neuvotteluja

Osana sopimuskauden 2007-2010 virkaehtosopimusta yritettiin saada valtioneuvostolle (kaikille ministeriöille) yhteinen palkkausjärjestelmä. Tähän varattiin ministeriöiden paikallisesti kohdennettava sopimusvarallisuus. Pyrkimys yhteen palkkausjärjestelmään kaatui ja marraskuussa aloitettiin pikaisesti neuvottelut ministeriöittäin rahoituksen kohdentamisesta. Neuvottelumääräysten mukaisesti rahoitusta ei saanut kohdentaa yleiskorotuksena, vaan sillä piti kehittää palkkausjärjestelmän rakennetta. Puolustusministeriössä kohdennettava varallisuus oli 2,03 prosenttia. Puolustusministeriössä on henkilöstöllä yksi palkkausjärjestelmä.

Osallistuin puolustusministeriön neuvotteluun Upseeriliiton edustajana. JUKO:n pääneuvottelijana toimi puolustusministeriön pääluottamusmies Kai Heng. Työnantajan edustajien lisäksi neuvottelupöydässä olivat Pardiaa edustamassa MPHL:n neuvottelijat.

Työnantaja teki toisessa neuvottelussa esityksen kuinka rahoitus kohdennettaisiin palkkataulukkoon. Esityksessä luotiin yksi uusi väliluokka sekä kohdennettiin rahoitus valittuihin palkkaluokkiin progressiivisesti ja vaativuuden mukaan. Vaikka esitys ei ollut JUKO:n kannalta paras mahdollinen, se oli neuvottelumääräysten mukainen ja hyväksyttävissä. Pardian edustajat eivät hyväksyneet esitystä, vaan tekivät oman esityksensä, jossa otettiin kantaa vain viiteen palkkaluokkaan kuudestatoista. Esityksen korotukset alkoivat 2,35 prosentista päätyen 2,60 prosenttiin.

Seuraavassa kokouksessa työnantaja teki vastaehdotuksensa, jossa korotukset Pardian esittämiin palkkaluokkiin olivat 2,00 – 2,60 prosenttia. Muualle palkkataulukossa oli tehty kaksi vähentävää tarkennusta. JUKO:n neuvottelijat hyväksyivät ehdotuksen, koska tärkeintä oli saada aikaan palkkataulukon kehittäminen. Pardia ei hyväksynyt tätäkään tarjousta, vaan teki uuden oman esityksensä, joka käsitti kuusi palkkaluokkaa. Esityksen korotukset alkoivat nyt 2,50 prosentista päätyen 3,30 prosenttiin.

Tässä kohtaa yksi puolustusministeriön johtoon kuuluva neuvottelija ihmetteli ääneen, onko tässä tarkoituskaan päästä sopimukseen. Työnantaja ei luonnollisestikaan voinut hyväksyä esitystä. Neuvottelutulosta ei siis saavutettu ja lopputuloksena tulee olemaan 2,03 prosentin korotukset kaikkiin palkkaluokkiin.

Aina välillä saamme palautetta, kysymyksiä ja ohjeita jäsenistöltä siitä, että pitäisi neuvotella enemmän ja pyrkiä vain neuvottelun kautta ratkaisuun. Tässä on hyvä esimerkki siitä, ettei aina auta, vaikka kuinka neuvottelisi, jos neuvottelupöydässä toisella on aivan erilainen päämäärä.

Jari Rantala
everstiluutnantti