SAL 4/2010  Valtion sopimus hyväksyttiin - mutkien kautta

JUKO:n valtion neuvottelukunta hyväksyi valtion virkaehtosopimuksen sunnuntaina 28.3.2010 ja se allekirjoitettiin seuraavana maanantaina. Neuvottelutulos saavutettiin jo 7.3.2010, mutta sen hyväksyminen kesti, koska Valtion Työmarkkinalaitos oli kieltänyt työnantajapuolella virastotason neuvottelut. Lupa neuvotteluihin saatiin vasta maaliskuun lopulla.

Virkaehtosopimuksen sopimuskausi on 1.3.2010 – 29.2.2012. Sopimukseen sisältyvä yleiskorotus 0,55 prosenttia tulee voimaan maaliskuun alusta ja se ehtinee huhtikuun palkanmaksuun. Maaliskuun korotukset maksetaan takautuvasti.

Vuoden 2011 palkkausten ja muiden palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta neuvotellaan 31.1.2011 mennessä. Tällöin tarkastellaan sopimuksen tavoitteiden toteutumista sekä tiedossa tai arvioitavissa olevia kansantaloutta ja valtiontaloutta sekä valtion henkilöstön ostovoimaan liittyviä kehitystä ja näkymiä. Mikäli neuvotteluissa ei saavuteta yksimielisyyttä, voidaan sopimus irtisanoa päättymään 28.2.2011. Vuoden 2011 marraskuusta alkaen osapuolet tarkastelevat edellytyksiä jatkaa sopimusta edelleen.

Virastoerä on 0,43 prosentin suuruinen ja se on toteutettavana sopimusalakohtaisesti 1.9.2010 lukien. Erä on suunnattava siten, että palkkauksella edistetään valtionhallinnon ja sen toimintayksiköiden tuloksellisuutta, parannetaan kilpailukykyä osaavan henkilöstön saatavuudesta ja palveluksessa pysyttämiseksi sekä parannetaan naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa. Erää ei saa osittainkaan suunnitella yleiskorotuksena tai muuna kaikille tulevana korotuksena. Palkkausjärjestelmän yleinen kannustavuus tulee säilyttää. Mikäli virastoerästä ei saavuteta neuvottelutulosta, silloin se toteutetaan prosentuaalisena yleiskorotuksena.

 

Joustavat työaikajärjestelyt

Sopimukseen sisältyy uutena joustavia työaikamuotoja, jotka voidaan ottaa käyttöön virastoissa. Näistä työaikamuodoista sovitaan työnantajan ja virkamiehen tai työntekijän kesken kirjallisesti joko määräajaksi tai toistaiseksi. Seuraavassa on esitetty pääkohdat uusista työaikamuodoista.

Pidennetty työaika: Virasto- ja viikkotyössä voidaan sopia pidemmästä vuorokautisesta ja viikoittaisesta säännöllisestä työajasta. Tällöin säännöllinen viikoittainen työaika voi olla enintään 40 tuntia viikossa. Vuorokautinen säännöllinen työaika sovitaan siten, että niiden yhteismäärä viikossa vastaa sovittua viikoittaista säännöllistä työaikaa.

Yksilöllinen työaika: Tehtävissä, joita tehdään pääosin muualla kuin varsinaisella virka- tai työpaikalla tai joiden erityisluonteeseen se muutoin soveltuu, voidaan virkamiestä tai työntekijää koskien ottaa käyttöön yksilöllinen työaika. Yksilöllistä työaikaa noudatettaessa työnantaja täsmentää tätä varten asianomaisen virkamiehen tai työntekijän työn tavoitteet ja työtehtävät sekä seuraa niiden toteutumista. Virkamies tai työntekijä huolehtii työajan tasoittumisesta keskimäärin säännölliseksi viikoittaiseksi työajaksi eikä korvattavaa lisä- tai ylityötä voi tällöin syntyä. Virkamies tai työntekijä pitää työaikakirjanpitoa tekemistään työtunneista.

Tiivistetty työaika: Virasto- ja viikkotyössä säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että viikoittaisen säännöllisen työajan työtunnit tehdään joko viikoittain tai sitä pidempänä ajanjaksona etukäteen siten, että viikoittain yksi työpäivä voidaan antaa vapaaksi.

 

Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut

Sopimukseen tuli seuraavia tarkentavia kirjauksia luottamusmiesjärjestelmästä. Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan edistää osapuolten välisen virka- ja työehtosopimusjärjestelmän ylläpitämistä ja sopimustoiminnan kehittämistä virastoissa. Luottamusmies on keskeinen toimija virka- ja työehtosopimusjärjestelmän toteuttamisessa virastossa. Luottamusmiehen ja työnantajan tulee kummankin myötävaikuttaa niihin seikkoihin, jotka luovat edellytykset hyvälle luottamusmiestoiminnalle. Asioiden käsittely avoimuuden hengessä lisää luottamusta ja mahdollisuuksia sitoutua yhteisiin tavoitteisiin.

Virka- ja työehtosopimusten allekirjoitusten jälkeen tulee työnantajan kutsua luottamusmiehet esimiesten kanssa yhteisiin tilaisuuksiin, joissa selvitetään uusien sopimusten tulkintoja ja mahdollisesti muita luottamusmiestehtävien hoitamiseen liittyviä kysymyksiä. Työnantajan edustajat ja luottamusmiehet sekä muut henkilöstön edustajat voivat kokoontua muutoinkin käsittelemään yhteistyön toimivuutta ja muita luottamusmiestoimintaan liittyviä asioita. Edellä mainitun velvoitteen toteuttamisesta puolustusvoimissa ei ole vielä keskusteltu virastotason neuvotteluissa.

Työnantajan on käsiteltävä luottamusmieheksi sekä työsuojeluvaltuutetuksi ja varavaltuutetuksi valitun kanssa koulutustarvetta ja – järjestelyjä kahden kuukauden kuluessa valinnasta. Tämä kirjaus tarkoittaa sitä koulutusta, jota henkilö tarvitsee kunkin luottamustehtävänsä hoitamisessa.

Työnantajan edustaja ja kukin luottamusmies käyvät säännöllisesti vuosittain keskustelun yhteistyön toimivuudesta ja tarvittaessa toimenpiteistä sen edistämiseksi. Samalla käsitellään luottamusmiestehtävään mahdollisesti tarvittavaa koulutusta ja sen toteutusta sekä tarkastellaan luottamusmiehen ansion kehitystä. Myös kukin työsuojeluvaltuutettu käy säännöllisesti vuosittain keskustelun työnantajan edustajan kanssa yhteistyön toimivuudesta ja tarvittaessa toimenpiteistä sen edistämiseksi.

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kuukausipalkkioita korotettiin 1.3.2010 lukien 8 prosentilla siten, että alin taso on 75 euroa.

 

Muita tarkennuksia

Lomarahan vaihtamisesta vapaaksi sovittiin vastaavasti kuin aiemmin. Se on vapaaehtoinen ja voidaan sopia työnantajan ja virkamiehen kesken. Lomarahojen leikkaaminen tai pakollinen vaihtaminen ei siis ole mahdollista.

Arviointiryhmien tehtävien osalta asetettiin tavoitteeksi kevennetty menettely. Tämän sopimuspykälän yhteensovittamisesta virastojen palkkausjärjestelmiin neuvotellaan virastoerän yhteydessä. Arviointiryhmien palkkiot pysyivät ennallaan. Arviointiryhmän puheenjohtajalle maksetaan 720 euroa ja jäsenelle 360 euroa vuodelta.

Virkamiehelle ja työntekijälle, jolle on myönnetty isyysvapaa, maksetaan isyysvapaan alusta lukien kuuden arkipäivän ajalta palkkaus. Aiemmin tältä ajalta sai vain isyysrahaa. Tilapäisen hoitovapaan palkallinen aika pitenee kolmesta neljään työpäivään.

 

Työryhmät

Sopimukseen sisältyy useiden työryhmien asettaminen selvittämään ja tarkastelemaan palvelussuhteen ehtoja. Upseeriliiton kannalta näistä tärkeimpiä ovat muun muassa seuraavat työryhmät.

Virkapukutyöryhmä: Työryhmän tehtävänä on selvittää valtion työvaatetusta (virka- ja suojavaatteet) ja niiden korvauksia koskevia käytäntöjä valtion virastoissa sekä tehdä esitykset virkapukuja koskevan sääntelyn ja korvausten kehittämiseksi 31.12.2010 mennessä.

Valtion henkilöstön työkyvyn edistämistä ja työterveyshuoltoa käsittelevä työryhmä: Työryhmän tehtävänä on selvittää työstressin ja haitallisen työn kuormittavuuden seuraamiseen käytössä olevia mittareita sekä tarkastella niiden soveltuvuutta valtion työpaikoille sekä mahdollisuutta hyödyntää niitä osana työpaikalla tapahtuvaa ennalta ehkäisevää terveyden edistämistyötä. Työryhmän tehtävänä on 31.12.2010 mennessä tarkastella valtion henkilöstölle suunnatun työterveyshuollon ja siihen sisältyvän maksuttoman sairaanhoidon sisältöä sekä toimivan työterveysyhteistyön kehittämistä ottaen huomioon kaikki ikäryhmät.

Työaikatyöryhmä: Pysyvien tehtäviensä lisäksi keskustason osapuolten työaikatyöryhmä seuraa ja arvioi joustavien työaikajärjestelyjen käyttöönottoa ja toimivuutta. Työryhmä selvittää myös erilaisia työhyvinvointia edistäviä työaikajärjestelyjä.

Jaksotyötä selvittävä työryhmä: Työryhmä selvittää 31.12.2010 mennessä valtion työajoista tehdyn virka- ja työehtosopimuksen jaksotyötä koskevien sopimusmääräysten toimivuutta. Erityisesti tarkastellaan johdonmukaisuutta keskeytyneessä työjaksossa. Työryhmän tulee tehdä tarvittavat ehdotukset määräysten kehittämiseksi.

Upseeriliitolla on yhdessä Päällystöliiton kanssa edustajat JUKO:n mandaatilla virkapuku-, työkyky-, jaksotyö-, matka- ja tasa-arvotyöryhmissä.

 

Puolustusvoimien tarkentavat neuvottelut

Tarkentavien virkaehtosopimusten neuvotteluiden aloittaminen ja käyminen oli taas vastaava sekasotku kuin viime kierroksella. Ilman tiukkoja toimia olisivat sotilaat jääneet ilman oikeutta neuvotella samoista asioista kuin pääsopijatasolla neuvoteltiin muiden osalta. Tästä ongelmasta on kirjoitettu tarkemmin puheenjohtajan ja pääsihteerin palstoilla. Tällainen tilanne ei voi toistua seuraavalla sopimuskierroksella ja jo sen mahdollisuuteen tullaan suhtautumaan erittäin jyrkästi.

Pikaisesti käydyissä tarkentavissa neuvotteluissa sovittiin pääkohdat ja linjaukset virastoerän kohdentamisesta. Näiden pohjalta käydään tarkemmat neuvottelut kevään ja syksyn aikana. Uusien työaikamuotojen (pidennetty työaika, yksilöllinen työaika ja tiivistetty työaika) soveltaminen puolustusvoimien työaikasopimukseen neuvotellaan toukokuun loppuun mennessä ja virkaehtosopimusmuutokset tulevat voimaan 1.6.2010.

Muutto- ja siirtokustannusten korvaussopimuksen soveltamisohjeeseen lisätään voimassaolevat periaatteet siirrosta aiheutuvien haittojen selvittämisestä sekä vapaasta hakeutumisesta. Soveltamisohjeen muutostyö ja siihen liittyvät neuvottelut tehdään toukokuun loppuun mennessä. Tarkoituksena on, että soveltamisohje tulee voimaan 1.6.2010.

Puolustusvoimien arviointityöryhmien työtä pyritään yksinkertaistamaan ja järjestelmää keventämään. Keskushallintotason arviointiryhmän asemaa ei ole tarkoitus muuttaa. Tarkennuksista neuvotellaan virastoerän neuvottelujen yhteydessä.

Pääesikunnan johdolla selvitetään ilmavoimien lentävän henkilöstön henkilökohtaisen riskienhallinnan riittävyyttä ja mahdollisia toimenpiteitä. Selvitystyö pyritään tekemään 1.9.2010 mennessä, kuitenkin viimeistään 31.12.2010.

Virastoerän kohdentamisesta palkkataulukkoon sekä tarkentavien virkaehtosopimusten muutoksiin neuvotellaan 1.9.2010 mennessä. Neuvoteltavina kohtina ovat muun muassa muutto- ja siirtokustannusten korvaussopimuksen korvaukset sekä sotilaallisesta harjoituksesta ja meripalveluksesta merkittävä työaika. Kestoaiheena on saada eversteille ja kenraaleille (JSA 17 ja 18) samat sh-korvaukset kuin muillekin harjoitukseen osallistuville.

Jari Rantala
everstiluutnantti