SAL 6-7/2010  Sopimuksia ja asuntonormia

Maaliskuun tarkentavissa virkaehtosopimusneuvotteluissa sovittiin, että uusien työaikajärjestelyiden (pidennetty työaika, yksilöllinen työaika ja tiivistetty työaika) soveltaminen puolustusvoimien työaikasopimukseen neuvotellaan toukokuun loppuun mennessä ja virkaehtosopimusmuutokset tulevat voimaan 1.6.2010. Samoin sovittiin lisättäväksi muutto- ja siirtokustannusten korvaussopimuksen soveltamisohjeeseen voimassaolevat periaatteet siirrosta aiheutuvien haittojen selvittämisestä sekä vapaasta hakeutumisesta.

Neuvottelut ja sopimustekstien valmistelu puolustusministeriön ja ammattijärjestöjen välillä etenivät hyvässä hengessä. Muutto- ja siirtokustannusten korvaussopimuksen osalta päästiin neuvottelutulokseen ja soveltamisohjeen täydennys astui voimaan 1.6.2010 lukien.

Uusien työaikajärjestelyiden osalta saatiin yksilöllinen työaika ja tiivistetty työaika muokattua työaikasopimukseen soveltuvaksi. Pidennetty työaika havaittiin ongelmalliseksi. Sopimustekstejä valmistellessa todettiin yhteisesti nykyisten määräysten pitkälti mahdollistavan pidennetyn työajan mukaisen toiminnan. Pidennetty työaika on yleisessä virkaehtosopimuksessa laadittu viikkotyötä ja todellista virastotyöaikaa tekeviä varten. Puolustusvoimien työaikasopimus koskee vain jaksotyötä. Lisäksi todettiin kyseisen työaikajärjestelyn koskevan todennäköisesti vain hyvin harvoja.

Puolustusministeriö esitti yksilöllisen työajan ja tiivistetyn työajan ottamista käyttöön sovitulla tavalla sekä pidennetyn työajan valmistelun jatkamista sen käyttöön saamiseksi. Kaikki muut ammattijärjestöt pois luettuna JHL/Aliupseeriliitto hyväksyivät puolustusministeriön esityksen ja signeerasivat tarkentavan virkaehtosopimuksen. Aliupseeriliitto edellytti pidennetyn työaikamuodon ottamista käyttöön heti. Virkaehtosopimuksen voimaantulo ja uusien työaikajärjestelyiden käyttöön otto olisi edellyttänyt kaikkien sopimusosapuolten hyväksymistä. Nyt odottelemme tapahtuuko mitään ennen syksyn neuvotteluja.

 

Soveltamisohjeen täydennys

Muutto- ja siirtokustannusten korvaussopimuksen soveltamisohjeen täydennyksen pääkohdat ovat seuraavassa. Siirtymisvelvollisuuden haittoja on pyrittävä lieventämään pitkäjänteisellä henkilö- ja urasuunnittelulla. Avoimet tehtävät laitetaan avoimeen hakuun puolustusvoimissa, ellei ole perusteltua syytä siitä poiketa.

Puolustusvoimissa virkamiesten siirtojen tulee perustua ensisijaisesti siirrettävän henkilön vapaaehtoisuuteen eikä siirrosta saa koitua kohtuutonta haittaa siirtyvälle virkamiehelle tai tämän perheelle. Jos kuitenkaan vapaaehtoisia ja sopivia hakijoita ei löydy, käytetään siirtymisvelvollisuutta tehtävien täyttämiseksi. Valmisteltaessa siirtoa tuleekin henkilön kanssa käytävässä yt-menettelyssä aidosti selvittää siirrosta aiheutuvan haitan kohtuuttomuutta siten, että ratkaisijalla on käytössä myös tältä osin riittävät tiedot niin mahdollisia henkilövaihtoehtoja kuin myös muilta osin harkintansa tueksi. Ratkaisijan tulee ottaa huomioon nämä tiedot päätöstä tehdessään.

Tiivistettynä täydennys tarkoittaa sitä, että siirtotapauksissa tulee aidosti selvittää haitan kohtuuttomuutta ja ottaa saadut tiedot huomioon. Tämän tulee näkyä myös ratkaisujen perusteluissa. Kukin henkilö tietenkin itse tuo esiin ja perustelee hänelle muodostuvan haitan.

 

Asuntonormi

Pääesikunta julkaisi 1.6.2010 voimaan tulleen määräyksen puolustusvoimien palvelussuhdeasuntojen vuokraamisesta (asuntonormi). Määräys perustuu puolustusministeriön antamaan ohjeeseen ja sillä tarkennetaan puolustusministeriön määräämiä periaatteita.

Asuntonormin valmisteluvaiheessa Upseeriliitto keskusteli useampaan otteeseen Pääesikunnan kanssa normin yksityiskohdista. Keskustelut ja valmistelu tapahtuivat positiivisessa ilmapiirissä. Asuntonormiin ei saatu aivan kaikkia Upseeriliiton esityksiä, mutta lopputulosta voidaan pitää kohtuullisen hyvänä ottaen huomioon liikkumatila, joka Pääesikunnalla oli käytettävissään normin laatimisessa.

Kirjoitin puolustusministeriön ohjeesta tammikuun palstallani. Seuraavassa tuon esiin pääkohtia asuntonormiin tulleista tarkennuksista. Asuntonormi on kokonaisuudessaan luettavissa Upseeriliiton www-sivuilla.

 

Asuntojen vuokraamisesta

Etusijalla asuntoja vuokrattaessa ovat työssäkäyntialueelle siirtyvät siirtymisvelvolliset, puolustusvoimien toiminnan kannalta välttämätön henkilöstö (avaintehtävät) sekä työuransa alkuvaiheessa olevat.

Siirtymisvelvollisista etusijalla ovat puolustusvoimien keskitetyn ura- ja henkilöstösuunnittelun piirin kuuluva henkilöstö (KESKURA) sekä ylimmän johdon suunnittelun piirissä oleva henkilöstö (YJS).

Avaintehtäviä ovat:

- Joukko-osastojen ja joukkoyksiköiden johtotehtävät

- Operaatiokeskusten ja vartiostojen tehtävät

- Operatiivisen valmiuden ja aluetoimistojen kannalta keskeiset tehtävät

- Alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen ylläpidon kannalta keskeiset tehtävät

- Operatiivisen tietojärjestelmän ylläpitotehtävät

- Asevelvollisten koulutus ja ylläpitotehtävät:

- Sotilasopetuslaitosten keskeiset tehtävät.

Varuskunnan päällikkö voi tarkentaa edellä mainittuja avaintehtäviä, mutta uusia avaintehtäväalueita ei määritetä. Työuransa alkuvaiheessa olevilla tarkoitetaan ammattiin valmistuvia henkilöitä, joiden rekrytoimista pidetään puolustusvoimien kannalta tärkeänä. Tähän ryhmään kuuluvat erityisesti kadetit.

 

Vuokratuki

Vuokratukea voivat pääsääntöisesti saada siirtymävelvolliset, avaintehtävissä palvelevat ja työuransa alkuvaiheessa olevat henkilöt. Palvelussuhdeasunto voidaan myöntää myös ilman tukea.

Vuokratukea voi saada vain yhteen asuntoon kerrallaan, jollei ole erityistä syytä myöntää vuokratukea kahteen asuntoon. Erityisenä syynä voidaan pitää tilannetta, jossa siirtymisvelvollinen työskentelee ja asuu perheestä erillään toisella työssäkäyntialueella. Vuokratukea voidaan perustellusta syystä jatkaa neljän vuoden määrärajan jälkeen avaintehtävissä palveleville ja perheestä erillään asuville. Tällöin vuokratuki on enintään 50 prosenttia aiemmasta. Vuokratuen jatkon tarve todetaan neljää vuotta lyhyemmin välein.

Palvelussuhdeasuntojen vuokrasopimusten perusteella ei saa syntyä verotettavaa luontoisetua.

Asunnon enimmäispinta-ala, johon vuokratukea voidaan maksaa, määritetään asumistukilain säädösten mukaisesti. Perusteltu syy maksaa vuokratukea suuremmalle pinta-alalle on esimerkiksi se, että vapaana olevassa asuntokannassa ei ole muuttavan ruokakunnan koko huomioiden tarkoituksenmukaisen suuruista asuntoa. Perusteltuna syynä voidaan pitää myös yhteishuoltajuutta, joka ilmoitetaan ja perustellaan asuntohakemuksen yhteydessä.

Asuntojen verotusarvoon voidaan hakea alennusta esimerkiksi syrjäisen sijainnin, sotilaallisen toiminnan aiheuttaman melun ja liikenteen, liikkumisrajoitusten, rajallisten palveluiden ynnä muiden haittojen perusteella. Varuskunnat vastaavat verotuspäätösten hakemisesta verottajalta. Ainakin Karjalan Prikaati on tehnyt tänä vuonna hakemuksen verottajalle verotusarvon alennuksesta. Toivottavasti kaikissa muissakin varuskunnissa on tehty tai tekeillä vastaavat hakemukset.

 

Päätökset

Varuskunnan päällikkö päättää varuskunnan palvelussuhdeasuntojen jaosta ja vuokratuen määrästä. Perusteina päätöksilleen varuskunnan päälliköllä ovat edellä mainitut ja asuntonormissa tarkemmin määrätyt periaatteet.

Varuskunnan päällikkö toimii ensivuokralaisen edustajana ja nimittää varuskuntaan huoneistolautakunnan. Huoneistolautakunnan tehtävänä on antaa varuskunnan päällikölle esitys varuskuntaan kuuluvien asuntojen vuokraamisesta ja vuokratuesta.
Varuskunnan päälliköllä on toimivalta ratkaista asuntojen jako ja vuokratuen suuruus.

Huoneistolautakunnan kokoonpano on käsiteltävä asianomaisissa yhteistyöelimissä. Huoneistolautakuntaan määrättävien henkilöiden tulee edustaa tasapuolisesti varuskunnassa palvelevia eri henkilöstöryhmiä sekä joukko-osastoja ja laitoksia. Upseeriliiton osastot ja luottamusmiehet huolehtivat siitä, että huoneistolautakunnissa on upseereilla asianmukainen edustus.

Jari Rantala
everstiluutnantti