SAL 1/2012 YT-laki muutoksessa
Voimassaoleva laki on vuodelta 1988. Laki on säännellyt valtionhallinnon yhteistoimintaa jo runsaat 20 vuotta. Vaikka laki ja sen perusteella solmitut YT- sopimukset täyttävät yhteistoiminnalle asetetut edellytykset, se ei enää vastaa parhaalla mahdollisella tavalla muuttuneen työelämän tarpeita. Työelämän yleisenä suuntauksena on ollut henkilöstön ottaminen aiempaa enemmän mukaan päätösten valmisteluun. Tämä on vaikuttanut päätöksentekokäytäntöihin organisaatioissa ja sen tukeminen myös lainsäädännön avulla on perusteltua. Kunta- ja yksityisen sektorin yhteistoimintalaki on muuttunut jo vuonna 2007.
Valtion hallinnon palvelukyvyn varmistaminen ja parantaminen sekä tuottavuuden kehittäminen ja valtiontalouden rajalliset resurssit vaativat uudistuksia. Työryhmän esityksessä korostetaan työelämän laadun ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämistä yhteistoiminnan kautta. Esityksellä pyritään edistämään henkilöstön mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa päätöksiin niiden valmisteluvaiheessa.
Varmaa on, että Puolustusvoimauudistuksen toteuttaminen edellyttää hyvää vuorovaikutusta työnantajan ja henkilöstön välillä. On kuitenkin epävarmaa, ehtiikö lakiuudistus vaikuttamaan uudistuksen käynnistyessä kuluvan vuoden aikana.
Valvonta paras
Voimassa olevaan lakiin ei sisälly lain noudattamisen valvontaa koskevia säännöksiä. Tämä on ollut selkeä epäkohta nykyisessä lainsäädännössä. Yksityisellä sektorilla valvontaa on jo parannettu lainsäädännöllä. Pelkästään tasa-arvon nimissä tämän tulee vaikuttaa myös julkisen sektorin yhteistoimintalakien valvontajärjestelmän selkiyttämisenä. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi virastoille yhteistoimintavelvoite, jonka täyttämättä jättäminen olisi mahdollisen rangaistuksen peruste.
Esityksessä ristiriitaisuuksia?
Lakiehdotuksen 11§ 4 momentin mukaan asianomaisella hallinnonalalla voimassa oleviin siirtymisvelvollisuutta koskeviin säännöksiin perustuva virkamiehen siirto toiseen tehtävään, valtion virkaan tai pysyvästi toiselle paikkakunnalle käsiteltäisiin työnantajan ja kysymyksessä olevan henkilön välillä. Aivan kuten mm. Puolustusvoimissa tällä hetkellä menetellään.
Lakiehdotuksen 15 § 3 momentti kuitenkin toteaa, että yhteistoimintaneuvottelua ei tämän kohdan mukaan edellytetä sellaisessa toiseen tehtävään, virkaan tai toiselle paikkakunnalle siirtymisessä, joka perustuu hallinnonalalla oleviin siirtymisvelvollisuutta koskeviin säännöksiin. Tällaisia siirtoja on puolustusvoimissa, rajavartiolaitoksessa ja ulkoasiainhallinnossa ja niitä koskee oma lainsäädäntönsä. Omalla lainsäädännöllä viitataan mm. Puolustusvoimalain 41§, jossa käsitellään siirtovelvollisuutta. Yhteistoimintavelvoitetta PV-laissa ei käsitellä millään tapaa.
Hätäisimmät Pääesikunnan henkilöstöosastolla ehtivät jo tulkita, että lain mahdollisesti voimaan tullessa siirtovelvollisen kanssa ei tarvitse jatkossa käydä YT-menettelyä lainkaan. Näin asia ei kuitenkaan ole. Selvitin asiaa Valtiovarainministeriön ja työryhmässä mukana olleen JUKO ry:n edustajan kanssa. Kyse on lakiesityksen käsitteistön muuttumisesta. YT-neuvottelulla tarkoitetaan yllämainitussa 15§:ssä työnantajan ja henkilöstöedustajan välistä neuvottelua. YT-menettely toteutetaan uudenkin lain voimaan tullessa kuten tähän saakka työnantajan ja virkamiehen välillä.
Lain valmistelu jatkunee eduskunnan ja hallituksen toimesta. Tuon käsittelyn aikana myös henkilöstöjärjestöillä on vielä mahdollisuus vaikuttaa lain valmisteluun. Ylläkuvattua sekaannusta ei lainsäätäjälle saa tulla.
Mikko Valtanen
majuri