SAL 1/2012  Uusi vuosi - uudet haasteet

Puolustusvoimat joutuu lähivuosina ankaran säästökuurin kohteeksi. Pääministeri Jyrki Katainen (kok) myöntää asian ja lohduttaa maanpuolustusväkeä Nykypäivä-lehdessä toteamalla, että puolustusvoimat ei ole ainoa isojen leikkausten kohteeksi joutunut hallinnonala.

Katainen on oikeassa siinä, että muuallakin säästetään. Sen hän kuitenkin jättää kertomatta, että puolustusministeriön hallinnonalalle vuodelle 2015 suunnitellut vuosittaiset 260 miljoonan euron eli 10 %:n säästöt ovat suhteellisesti suuremmat kuin millään muulla hallinnonalalla. Jos koko valtion budjetista leikattaisiin samat 10 %, olisi valtion velkaantumisongelma käytännössä ratkaistu. Näin ei kuitenkaan tulla tekemään, vaan valtio jatkaa velkaantumistaan jokseenkin entiseen tahtiin. Nyt on tehty arvovalinta kohdella puolustusvoimia poikkeuksellisen kaltoin.

Pääministeri mainosti eduskunnassa, että Suomea puolustetaan entistä pienemmällä, mutta hyvin varustetulla ja koulutetulla joukolla. Sodan ajan joukkomme tulevat todellakin olemaan entistä pienempiä, mutta todellisuudessa myös huonommin koulutettuja ja varustettuja. Pienenevillä määrärahoilla ei tehdä ihmeitä. Varusmiesten harjoitusvuorokausia leikataan, kertausharjoitukset lähes lopetetaan, aluksia ei ole varaa lähettää merelle eikä Horneteja ilmaan. Puolustusvoimien kriisiajan suorituskyky tulee heikkenemään merkittävästi.

Sodan ajan suorituskyky leikkurissa

On turha tuudittautua kuvitelmaan, että puolustusvoimissa olisi suuria määriä löysää, jota voidaan tehostaa ja josta voidaan leikata. Säästöjä syntyy enää vain henkilöstön ja kaluston vähentämisestä sekä toiminnan leikkaamisesta. Ne kaikki heikentävät suorituskykyä olennaisesti. Jos sota tulee, meillä on asettaa siihen pienempi joukko, niukemmin varustettuna ja vähemmän harjoitelleena.

Puolustusvoimain komentaja joutuu esittämään virkansa puolesta urheaa: puolustusvoimia ei olla ajamassa alas, eikä puolustuskyky ole romahtamassa. Mitä muuta komentaja voisi sanoa; minkälaisen signaalin se antaisi ulkomaille, jos edes sotilasjohto ei enää luottaisi leikattuun puolustuskykyymme?

Toisaalta tyyni ilmoitus, että kaikki käy ja että hommat hoidetaan, johtaa siihen että suuri yleisö ja poliitikot uskovat sotilasreippaudella ryyditetyn viestin ja luulevat kaiken olevan kunnossa. Tämä tie johtaa lisäleikkauksiin, koska kilteimmältä lapselta on vaivatonta viedä tikkarit suusta.

Poliisissa säästöihin - paljon pienempiin - suhtaudutaan eri tavalla. Poliisiylijohtaja Paatero kirjoittaa, että poliisissa mennään Irwinin laulun tunnelmissa: ”Pannaan pensselit santaan ja rukkaset naulaan. Eihän tässä muukaan auta”. Lisäksi hän toteaa, että poliisille joko annetaan lisää rahaa tai sitten tehtäviä karsitaan. Paatero myös luettelee kymmenkunta tehtävää, joista poliisi voisi luopua.

Odotan säästöt määränneiltä poliitikoilta pikaisia linjauksia siitä, mistä tehtävistä puolustusvoimat luopuu. Parin varuskunnan tai esikunnan lakkauttaminen ei ratkaise mitään. Myös puolustusvoimien sisällä pitäisi todella perusteellisesti miettiä, mistä kaikesta voidaan luopua. Pitää kerta kaikkiaan keskittyä maanpuolustuksen  ydinasioihin, jotta tulevien irtisanomisten harventama joukko ei tukehdu työtaakkansa alle. Joka tapauksessa puolustusvoimauudistus on pakko tehdä pikaisesti, jotta puolustusvoimat voi selviytyä tehtävistään edes jollakin tavalla. Raha ei riitä kaikkeen.

Aliupseeriliitto sekoilee

Aliupseeriliiton lehden pääkirjoituksessa todettiin muitta mutkitta, että oikeasti puolustusvoimissa on rahaa ylimäärin. Tuleville vuosille on kuulemma ylimääräistä rahaa 200 miljoonaa euroa vuotta kohden, joten mitään säästötarvetta ei ole.

En voi olla ihmettelemättä ”logiikkaa” kirjoituksen takana. Toivottavasti puolustusministeriö ja puolustusvoimat reagoivat oikaisuilla ja vastineilla kirjoituksiin, jotka ovat asiasisällöltään virheellisiä ja maanpuolustukselle vahingollisia.

Aliupseeriliiton toiminta haittaa myös Upseeriliiton yrityksiä saada maanpuolustukselle asialliset resurssit. En voi ymmärtää Aliupseeriliiton halua vähätellä puolustusvoimien talousahdinkoa. Kuka moisesta roskasta hyötyy? Ei ainakaan säästöjen kourissa kärvistelevä, lisäleikkauksia tai irtisanomisia pelkäävä aliupseeri.

Puolustusvoimien ylin johto ei taatusti lämpene yhteistyölle ammattijärjestöjen kanssa, jos yhdellä järjestöllä ei ole alkeellisintakaan tajua asioiden oikeista suhteista ja muutossuunnista. Yhden mokailu heittää varjon muidenkin päälle.

Ylipäällikkö vaihtuu

Tasavallan presidentin valtaa on vuosien varrella karsittu, mutta hän johtaa edelleen ulkopolitiikkaa yhteistyössä hallituksen kanssa ja toimii puolustusvoimien ylipäällikkönä. Nämä tehtävät ovat upseereille ja koko maanpuolustukselle äärimmäisen tärkeitä.

Toivottavasti saamme uuden ylipäällikön, joka haluaa ja uskaltaa pitää maanpuolustuksen ja alaistensa puolta. Esimerkiksi puolustusvoimien määrärahoissa riittää puolustettavaa koko kuuden vuoden kaudelle.

Toivon kaikkien upseerien äänestävän presidentinvaaleissa sunnuntaina 22.1.2012.

Hannu Sipilä