Upseeriliitto valmistautuu puolustusvoimauudistukseen ja säästöihin
Upseeriliitto järjesti 19.1. liiton osastojen puheenjohtajille, luottamusmiehille ja yt-elinten jäsenille koulutustilaisuuden, jonka teemana oli Upseeriliiton varautuminen puolustusvoimauudistukseen ja säästötoimenpiteiden vaikutus henkilöstöön ja puolustuskykyyn.
Mietteliäitä ilmeitä säästötoimenpiteitä ja niiden seurauksia pohtiessa.
Aamulehti (Anita Simola) julkaisi Harri Westerlundin kanssa käydyn keskustelun perusteella aiheeseen liittyvän jutun 21.1.2012.
Alla referoituna uutinen.
Armeijan puutteellinen koulutus rapauttaa reservin vuosiksi
Puolustusvoimien raju säästökuuri rapauttaa reservin puolustuskyvyn. Kyse on sekä osaamisesta että materiaalista. Upseeriliiton mukaan seuraavien neljän vuoden aikana koulutetaan puutteellisesti noin 80 000 varusmiestä, eli noin 20 000 sotilaan ikäluokka vuosittain. Samaan aikaan kertausharjoitukset on vedetty minimiin.
Tavoite on kouluttaa noin 20 000 reserviläistä vuosittain, mutta nyt määrä jää nipin napin 2 000:een.
– Kun nämä lasketaan yhteen, niin meillä on vuonna 2015 kenttäarmeija, josta yli 150 000:lla on heikko osaaminen. Edelleen jos sodan ajan joukkoja vähennetään suunnitellusti 250 000:een, niin vain noin 100 000 omaa hyvän puolustuskyvyn, sanoo Upseeriliiton puheenjohtaja Harri Westerlund.
Luvut perustuvat upseeriliiton alaosastojen puheenjohtajien ja luottamusväen laskelmiin, joita käsiteltiin koulutustilaisuudessa Helsingissä.
Reserviläisten ammattitaidon romahtaminen perustuu pitkälti maastovuorokausien vähentämiseen.
– Kun armeijassa siirryttiin kuuden kuukauden palvelusaikaan, niin silloin määriteltiin, että maastovuorokausia pitäisi olla 60. Tänä vuonna rahat riittävät noin 25 vuorokauteen, Westerlund huomauttaa.
Varustamiseen tauko
Upseerien mukaan parhaillaan käynnissä oleva alueellisten, koko maan alueella käytettävien joukkojen varustaminen jää pahasti kesken.
– Joukoille ei saada riittävää suorituskykyä. Tämä vaarantaa myös liikkuvien, tulivoimaisten ja iskukykyisten joukkojen käyttömahdollisuudet. Upseerit katsovat myös, että jalkaväkimiinojen puolustukseen jättämää aukkoa ei voida korvata millään.
Liiton luottamusväki päätyikin siihen tulokseen, ettei koko maan puolustaminen voi olla toistaiseksi realistinen tavoite. Osaaminen on nykyistä heikompaa. Jatkossa joudutaan toimimaan pienemmillä joukoilla ja sotavarustus ei ole ajanmukainen.
– Pahimmassa tapauksissa lähetämme sotilaita osaamattomina ja puutteellisin varustuksin taisteluun.
Westerlund toivoo, että puolustusvoimien alasajosta puhuttaisiin rehellisesti. – Pitäisi voida tunnustaa, että uskottava suorituskyky romahtaa. Uudistuksen rinnalla säästöt aiheuttavat sen, että puolustuskykyä joudutaan luomaan alusta. Tähän kuluu aikaa 10-15 vuotta vuodesta 2015 alkaen.
Erityisen huolestuttaa on se, että alasajon seurauksena Suomi menettää ennalta ehkäisevän vaikutuksen.
– Tähän asti on hoettu, että uskottavalla puolustuskyvyllä on tällainen vaikutus. Nyt väki kentällä on sitä mieltä, että tämä etuus menetetään.
Westerlundin mukana Upseeriliiton väki syyttää ahdingosta yksinomaan poliitikkoja.
– Puolustusvoimat oli suunnitellut maltillisen rakennemuutoksen. Poliitikot leikkasivat puolustusbudjettia niin rajusti, että puolustusvoimat joutui tekemään kireällä aikataululla liian suuret supistukset.