Vuoden 2012 puolustusbudjetti
Vuoden 2012 puolustusbudjettiin sisältyy leikkauksia, jotka heijastuvat sekä toimintaan että hankintoihin.
Talousarvioesityksen lähtökohdat
Vuoden 2012 puolustusbudjettiin sisältyy leikkauksia, jotka heijastuvat sekä toimintaan että hankintoihin. Puolustushallinnolle on tärkeää aloittaa hallitusohjelman mukaisen puolustusvoimauudistuksen toteuttaminen mahdollisimman pian. Hallituskaudelle suunniteltujen leikkausten kokonaisuus on varsin mittava, mikä osaltaan aikaistaa ja vaikeuttaa uudistuksen toteuttamista. Uudistus on välttämätön Suomen puolustuskyvystä huolehtimiseksi ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Tavoitteena on kohdentaa riittävät resurssit puolustuskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen.¬ Puolustushallinto aloittaa hallitusohjelman mukaisesti välittömät sopeuttavat toimet menosäästöjen aikaansaamiseksi, menopaineiden hillitsemiseksi ja uudistuksen toteuttamiseksi. Keskeiset alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaa-miseen liittyvät tehtävät hoidetaan.
Hallinnonalan määrärahat ja henkilöstö
Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään määrärahoja 2 853 milj. euroa, mikä on 3,4 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2011 varsinaisessa talousarviossa. Todellisuudessa vuoden 2012 talousarvioesityksen määrärahat ovat 45,8 milj. euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna, kun otetaan huomioon tilausvaltuuksien maksatusten ja niitä vastaavien määrärahojen siirrot eri vuosien välillä sekä määrärahoihin tehdyt kustannustasotarkistukset ja erilaiset kertaluonteiset menoerät. Hallitusohjelmaan perustuvista menosäästöistä 20 milj. euroa on erityisesti puolustusvoimien materiaalihankintoihin kohdennettuja menosäästöjä ja loput 25,8 milj. euroa hallitusohjelmaan perustuvia yleisiä toimintamenosäästöjä ja muita konsernisäästöjä. Kun lisäksi otetaan huomioon 30 milj. euron sisäiset menopaineet, puolustusvoimien toiminnan sopeuttamistarve vuonna 2012 on 75 milj. euroa.
Vuoden 2012 talousarvioesityksessä esitettävistä uusista ja aiemmin myönnetyistä puolustusvoimien tilausvaltuuksista aiheutuu vuodelle 2012 menoja yhteensä 832 milj. euroa ja talousarviovuoden jälkeisille vuosille määrärahasitoumuksia 1 328 milj. euroa.
Puolustusvoimien ravitsemispalvelut on päätetty yhtiöittää 1.1.2012 alkaen. Talousarvioesitykseen on siksi sisällytetty määrärahat, jotka tarvitaan uuden yhtiön perustamismenoihin ja yhtiöön sijoitettavaan omaan pääomaan sekä yhtiöön siirtyvien työntekijöiden lisäeläkevakuutuksiin.
Puolustusministeriön pääluokan menojen osuus ennustetusta bruttokansantuotteesta on vuonna 2012 suunnilleen sama kuin tänä vuonna eli 1,4 prosenttia. Pääluokan määrärahojen osuus kaikista valtion budjettitalouden määrärahoista on edellisen vuoden tasolla eli 5,7 %.
Hallinnonalan henkilötyövuosimääräksi arvioidaan ensi vuonna 15 160 henkilötyövuotta, missä on vähennystä kuluvaan vuoteen verrattuna 760 henkilötyövuotta. Vähennys aiheutuu pääosin puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisestä ja sotilaallisen kriisinhallinnan henkilötyövuosimäärän pienenemisestä, mikä johtuu lähinnä EU:n taisteluosastojen valmiusvuoron päättymisestä.
Puolustusvoimien toimintamenot
Puolustusvoimien toimintamenoihin esitetään määrärahoja yhteensä 1 712 milj.
euroa, jossa on edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä 13,5 milj. euroa (0,8 %).
Vuoden 2012 toiminta-menomäärärahoissa on otettu huomioon mm. virka- ja
työehtosopimuksista sekä kustannustasotarkistuksista aiheutuvat lisäykset,
yhteismäärältään 26,9 milj. euroa, puolustusvoimien
ravitsemispalvelujen
yhtiöittämiseen liittyvät lisäeläkevakuutusmaksut 4,4 milj. euroa sekä
hallitusohjelmaan perustuvat 23,4 milj. euron menosäästöt.
Hallitusohjelmaan perustuvien menosäästöjen aikaansaaminen ja kasvavien menopaineiden hillitseminen edellyttävät välittömästi käynnistettäviä sopeuttamistoimenpiteitä, jotka kohdistuvat puolustusvoimien päivittäiseen toimintaan. Reserviläiskoulutusta, harjoitustoimintaa sekä lento- ja alustoimintaa supistetaan merkittävästi. Myös varusmiesten maastovuorokausien määrää vähennetään. Nämä toimenpiteet eivät ratkaise laskevan rahoitustason ja lisääntyvien menopaineiden aiheuttamaa ongelmaa pitkällä aikavälillä. Siksi on tärkeää, että puolustusvoimauudistus voidaan toteuttaa mahdollisimman nopeasti ja hallitusti.
Puolustusmateriaalihankinnat
Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään määrärahoja 712 milj. euroa, missä on vähennystä 26 milj. euroa (3,5 %) vuoden 2011 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Vähennys johtuu hallitusohjelmaan perustuvasta puolustusmateriaalihankintoihin kohdistetusta 20 milj. euron määrärahaleikkauksesta. Puolustusvoimauudistukseen ja määrärahaleikkauksiin liittyen puolustushallinto tulee priorisoimaan materiaalihankinnat tarkoin. Osasta suunnitelluista hankinnoista joudutaan luopumaan. Puolustusmateriaalihankintamäärärahoista käytetään 586 milj. euroa vanhoista tilausvaltuuksista aiheutuviin menoihin, 57 milj. euroa vuonna 2012 alkavasta uudesta Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2012 (PVKEH 2012) –tilausvaltuudesta aiheutuviin menoihin, 31 milj. euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuviin menoihin ja 39 milj. euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Vuonna 2012 alkava uusi PVKEH 2012 –tilausvaltuus on kokonaismäärältään 280
milj. euroa vuosina 2012-2015, ja siihen sisältyy mm. seuraavia
hankintoja:
Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelmassa jatketaan
puolustusvoimien tietoliikenneverkon rakentamista laajentamalla tietoteknistä
alustaa sekä hankitaan aluepuolustusjoukoille yhtenäisen johtamisjärjestelmän
mukaisia siirrettäviä ja muunneltavia
johtamispaikkamoduuleja.
Puolustusvoimien vaikuttamisen kehittämisohjelmassa
jatketaan Hornet-torjuntahävittäjä-kaluston päivityksiä ja luodaan valmius
pitkän kantaman ilmasta-maahan ohjusten käyttöön sekä hankitaan muita
tarvikkeita ja järjestelmiä.
Puolustusvoimien logistiikan
kehittämisohjelmassa hankitaan maastokuorma-autoja osana laajempaa
ajoneuvohankintakokonaisuutta korvaamaan vanhentuvia
ajoneuvoja.
Maapuolustuksen kehittämisohjelmassa rakennetaan maapuolustuksen
tiedonsiirtoverkkoa sekä hankitaan keveitä lähipanssarintorjunta- ja tukiaseita,
tiedustelu-, valvonta- ja tulenjohtojärjestelmien varustusta sekä ballistisia
suojalevyjä ja kennosuojajärjestelmiä.
Meripuolustuksen kehittämisohjelmassa
täydennetään rannikolla toimivien joukkojen materiaalista valmiutta hankkimalla
mm. kuljetusveneitä, pintatorjuntaohjuksia sekä johtamis- ja
pimeätoimintavälineitä.
Sotilaallinen kriisinhallinta
Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin esitetään määrärahoja 67 milj. euroa, mikä on 7 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2011 varsinaisessa talousarviossa. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenojen osuus 56 milj. euroa sisältyy ulkoasiainministeriön pääluokkaan. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen suunniteltu vahvuus eri operaatioissa, pääosin Afganistanissa ja mahdollisessa uudessa Libanonin operaatiossa, olisi vuonna 2012 noin 500 sotilasta.
Lähde: www.defmin.fi