SAL 9/2018  Erimielisyydet on ratkaistava Puolustusvoimissa

Mika Ylönen tsto
Puolustusvoimat on puolustusministeriön alainen virasto. Valtiolla työ- ja palvelussuhteen ehdot sovitaan sopimuksin. Valtiovarainministeriö vahvistaa virastoissa neuvotellut tarkentavat virkaehtosopimukset. Sopimusjärjestelmää ohjaa niin kutsuttu pääsopimus, johon on kirjattu menettelytavat sopimisessa sekä sopimustulkinnoissa syntyneissä erimielisyystilanteissa.


Virastokohtainen sopiminen

Puolustusvoimille on tärkeää pystyä neuvottelemaan asiat viraston sisällä. Missään muualla ei tunneta Puolustusvoimien henkilöstön toimintaympäristöä. Erityispiirteitä riittää paljon. Esimerkkejä ovat pakkosiirrot sekä työn ja ylityön tekemisen velvoite työnantajan vaatimuksesta.

Tarkentavin virkaehtosopimuksin tarkennetaan, kuinka sopimusalalla asiat toteutetaan. Keskeisimpiä sopimuksia on esimerkiksi palkkausjärjestelmäsopimukset, jotka on laadittu sopimusaloittain. Vastaavasti esimerkiksi Puolustusvoimien työaikasopimus koskettaa kaikkia puolustusministeriön hallinnon alan osapuolia, sotilaita ja siviilejä.

Sopimuskierroksilla on mahdollista tarkastaa sopimusten sisältö ja päivitystarpeet. Upseeriliitto on pyrkinyt sopimusten kehittämiseen hallitusti ja hillitysti. Vuoden 2018 sopimusneuvotteluissa Upseeriliitto pyrki neuvottelemaan valmiusalusten työajasta. Työnantajan (puolustusministeriö, Pääesikunta ja merivoimat) suhtautuminen oli lievästi sanottuna nihkeää. Työnantajalla ei siis kokenut huolta valmiusalusten henkilöstön jaksamisesta ja loppuun palamisesta. Kustannustehokkuus edellä, vaikka ilman riittävää ja pätevää henkilöstöä. Toivottavasti johtopäätös osoitetaan vääräksi vuoden 2019 virastoeräkohtaisissa neuvotteluissa.

Erimielisyydet vs. sopiminen

Koska Pääesikunnan rooliin kuuluu sopimusten soveltaminen työnantajan puolelta, käydään myös mahdolliset erimielisyysneuvottelut Puolustusvoimien paikallisella sekä keskustasolla. Keskustason paikallisneuvottelujen jälkeen käsittelyä voidaan jatkaa joko valtiovarainministeriössä keskusneuvotteluin tai työtuomioistuimessa.

Saatujen kokemusten mukaan valtiovarainministeriö on varsin haluton käsittelemään erimielisyystapauksia, jotka liittyvät virastojen tarkennettuihin sopimuksiin.

Herää kysymys, miksi tätä väliporrasta käytetään, jos asioita ei haluta ratkaista? Tulisiko asiat viedä suoraan työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Ei se ainakaan ole järkevää valtion varojen käyttöä. Jo pelkkä kanne edellyttää maksua asian käsittelyn aloittamiseksi.

Tuomioistuinkäsittely ei ole ilmaista

Kun erimielisyysasioissa päädytään työtuomioistuinkäsittelyyn, joutuvat osapuolet perustelemaan kantaansa. Apuun tarvitaan oikeusoppineita, joiden kulut kustannetaan yleensä istunnon hävinneen pussista. Työtuomioistuin perustaa näkemyksensä osapuolten todisteluun ja päätöksen jälkeen ei voittajaa yleensä ole. Heikosti valmisteltu työnantajan todistelu ei ole eduksi myöskään työntekijäpuolelle sekä päinvastoin. Lisäksi valmistautuminen syö todella paljon aikaa ja resursseja kaikilta osapuolilta.

Siksi asioiden sopiminen Puolustusvoimissa on kaikkien kannalta järkevää, kustannustehokasta ja kannatettavaa. Sopiminen on neuvottelua, jossa näkökulmat esitellään uskottavasti. Joskus sovitaan ja erimielisyys halkaistaan kahtia. Kirkko keskelle kylää on parempi kuin ei kirkkoa ollenkaan.

Asioita jää liian pitkäksi ajaksi roikkumaan joskus myös sopimisen jälkeen. Itse olen odottanut toukokuusta kahden upseerin palkkauksen maksupäätöstä. Sopimus on, mutta toimeenpano vain on hieman viivästynyt.

Mika Ylönen