Puolustusvoimien henkilöstön suorituskyky takaa turvallisen Suomen
Suomen sotilaallisen puolustuksen toimintaympäristö on jännitteinen ja vaikeasti ennakoitavissa. Suomen on vahvistettava edelleen varautumistaan ja maanpuolustuskykyään lisäämällä puolustuksen resursseja. Ykköstehtävämme on huolehtia valmiudesta kaikissa tilanteissa.
Sotilaat ovat jatkuvassa kuormituksen ja koulutuksen valmiudessa. Ammattisotilaiden johtamat kertaus- ja sotaharjoitukset venyttävät työpäivän jopa 16–20 tuntiin. Ukrainan sota lisää entisestään harjoituksia ja valmiustehtäviä.
Materiaalisen valmiuden määrärahoja on kasvatettu, mutta sen lisäksi on huolehdittava niin henkilöstön riittävästä määrästä ja osaamisesta kuin työssä jaksamisesta ja palautumisesta.
Suomen vakaan yhteiskuntakehityksen perustana on turvallisuus.
Puolustusvoimien henkilöstö on sotilaallisen puolustuksen kivijalka.
Suomen puolustuksen uskottavuus lunastetaan tulevissa eduskuntavaaleissa ja hallitusohjelmassa.
Eduskunnan ja hallituksen on turvattava Suomen sotilaallisen puolustuksen toimintaedellytykset panostamalla Puolustusvoimien henkilöstön työssäjaksamiseen, määrän ja osaamisen riittävyyteen sekä kannustamalla kansainvälisiin tehtäviin.
1. Puolustusvoimien henkilöstöä koskeva työaikalaki on uudistettava
Valmiustehtävät sekä reserviläisten kertausharjoitukset ovat lisääntyneet merkittävästi, ja rinnalla on säilynyt asevelvollisten koulutus. Työmäärän kasvaessa Puolustusvoimien henkilöstö on uupunut, sillä työstä palautumiseen eikä työaikasuojeluun ole vastaavasti panostettu. Henkilöstön osalta nämä tavoitteet saavutetaan uudistamalla Puolustusvoimien työaikalaki.
Työaikasuojelun varmistamiseksi tarvitaan laki, jossa
– varmistetaan ammattisotilaiden palautuminen kaikissa valmiustiloissa.
– säädetään yleisen työaikalain tavoin riittävä vuorokausi- ja viikkolepo.
– määritetään valmiuden vaatima varallaolo ja korvataan sitoutuminen vapaa-ajalla.
On unohtunut, että henkilöstö on puolustusvoimien suorituskyvyn kivijalka.
2. Osaava ja riittävä henkilöstö takaa turvallisuuden ja sotilaallisen puolustamisen
Oleellista on huolehtia suorituskyvyn ylläpitämisestä pitkäjänteisesti niin määrän kuin osaamisenkin osalta. Valmiudesta, koulutuksesta sekä kotimaan ja kansainvälisistä tehtävistä suoriutuminen on varmistettava kaikissa valmiustiloissa.
Tällä hallituskaudella Puolustusvoimat tarvitsee lisää 1000 työntekijää lisää, joista 500 upseereja
– Puolustusvoimien nykyinen upseerivaje on 300–350.
– Naton rakenteisiin tarvitaan 100–150 upseeria.
– Rajaturvallisuus taataan huolehtimalla Rajavartiolaitoksen henkilöstöresursseista.
Natoon liittyminen korostaa upseerien määrän lisäystarvetta.
3. Nato-Suomen on panostettava kansainvälisiin tehtäviin
Nato-jäsenyys muuttaa Puolustusvoimien rakennetta ja toimintaa monella eri tasolla, eritysesti Puolustusvoimien henkilöstön asemaa ja tehtäviä. Suomi sijoittaa henkilöstöä Natossa komento- ja joukkorakenteeseen.
Palvelussuhteen ehdot on sovittava tarkoituksenmukaisiksi ja kannustaviksi heti Nato-jäsenyyden alussa. Henkilöstösuunnitteluun on paneuduttava välittömästi, sillä rekrytointi komento- ja joukkorakenteisiin on jo alkanut.
Sotilaita koskevien ehtojen on oltava yhdenvertaiset verrattuna muihin Suomesta lähetettyjen virkamiesten ehtojen kanssa. Jos puoliso ja perhe lähtevät mukaan ulkomaan komennukselle, on varmistettava riittävä tuki koko perheelle.
Upseeriliitto ei ole suurin järjestö, mutta meillä on paras aseistus.